Presidenttiehdokkaiden uudenvuodenpuheita

 

TS Niinistön puhe

 

Presidenttiehdokkaiden uudenvuodenpuheita

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti tavanomaiseen tapaan presidentin perinteisen uudenvuodenpuheen. Puhe on nähtävissä mm. Areenassa.

Helsingin Sanomien mukaan ainakin perussuomalaisten Laura Huhtasaari, vihreiden Pekka Haavisto ja Sdp:n Tuula Haatainen toimittivat maanantaina julkisuuteen uudenvuodenpuheitaan tai -tervehdyksiään. Kaikki kolme käsittelivät muun muassa eriarvoistumista.

SDP:n Tuula Haataisen FB:ssä julkaistu uudenvuodenpuhe näkyy tässä!

Perussuomalaisten Laura Huhtasaaren puhe on nähtävissä tässä!

Vihreiden Pekka Haaviston uudenvuodenpuhe oli taltioitu hänen entisessä koulussaan, Munkkivuoren yhteiskoulussa, joka nykyään on Helsingin ranskalais-suomalainen koulu. Puheen voi katsoa kokonaisuudessaan tästä!

Tasapuolisuuden nimissä toivotamme kaikki muutkin presidenttiehdokkaat tervetulleeksi vierailemaan koulullamme!

haavisto hrsk

Otteita Pekka Haaviston uudenvuodenpuheesta

Pekka Haavisto vieraili vuodenvaihteessa vanhalla koulullaan – Munkkivuoren yhteiskoulussa. Nykyään samoissa tiloissa toimii Helsingin ranskalais-suomalainen koulu.

Puheessaan Pekka Haavisto viittasi useaan otteeseen koulumaailmaan. Seuraavassa otteita hänen puheestaan.

*******

“Hyvät ystävät, bästa vänner

Tämä oli minun kouluni 60- ja 70-lukujen vaihteessa. Seinät ja käytävät ovat samat, mutta nyt täällä ovat uudet opettajat ja oppilaat – ja uudenlaiset oppikirjat. Myös koulun nimi on vaihtunut. Mutta sen tehtävä ei ole muuttunut.

Tämä on edelleen koulu, ja sen seinien sisällä kasvaa taas uusi sukupolvi Suomea rakentamaan.

Koulu on rakennus, jossa on neljä seinää – ja jonka sisällä on tulevaisuus. Olen usein ajatellut vanhoja opettajiani. Oppiaineitakin tärkeämpi asia oli heidän persoonallisuutensa ja kykynsä joskus myös vähäeleisesti ja hienotunteisesti tukea oppilaita. Jokainen oppilas on yksilö, ja koulun pitäisi tukea aivan jokaista.

Tämän koulun juhlasalissa ei annettu aplodeja vain laudatur-ylioppilaille, vaan myös sille kaverille, joka tuplasi jokaisen lukioluokkansa. Hänelle aplodit olivat kaikkein raivokkaimmat. Jäi sellainen tunne, että tässä koulussa tuetaan tarpeen vaatiessa molemmista kainaloista.

Myös tänään tarvitaan opettajia, jotka laittavat likoon oman persoonansa, kannustavat katsomaan tulevaisuuteen ja välittävät oppilaille omia arvojaan ja omaa ajatteluaan. Näiden seinien sisällä opin, että maailma muuttuu kun sitä muutetaan.

..

Kouluissa on virallinen opetussuunnitelma, mutta sen takana tapahtuu paljon. Yksi meidän ”luokkahuoneistamme” olivat nämä naulakot, joissa kavereiden kanssa saatoimme jäädä puhumaan vaikka iltaan asti yhteiskunnasta, tulevaisuudesta, luonnosta ja filosofiasta.

Nyt olen kiertänyt paljon kouluissa, joissa käytännön rauhantyötä tehdään vaikka vertaissovittelun Verson muodossa. Kun koulussa opitaan kohtaamaan ja ratkaisemaan ristiriitoja, se taito säilyy läpi elämän.

Jo tuolloin kouluaikana keskusteluissamme nousi esiin arvoja ja ihanteita, joita haluan yhä tänä päivänä puolustaa. Kannatan avoimuutta kaikessa päätöksenteossa ja politiikassa ja vastustan vihapuhetta, syrjintää ja pyrkimyksiä vaientaa toisia ihmisiä. Jo koulussa opimme, että heikoimpia on puolustettava ja on tuettava heitä, joiden ääni ei tule muuten kuuluviin.

MeToo –kampanja on tuonut esiin härintää ja kiusaamista kouluissa ja työpaikoilla. Siihen on heti puututtava.

Jos jo koulussa opitaan rauhantyötä, niitä taitoja tarvitaan tänä päivänä niin Pohjois-Afrikan, Lähi-idän, Ukrainan ja Venäjän kriisin tai Pohjois-Korean ydinaseuhan ratkaisemisessa. Pidetään Suomi rauhanvälityksen suurvaltana.

Näillä käytävillä oli joskus luontokerho Vanessan ympäristöviikon näyttely siitä, mitä tapahtuu jos vesien, ilman ja maaperän saastuttaminen jatkuu. Tai rauhanviikon näyttely maailman konflikteista. Kaikki eivät olleet samaa mieltä kaikesta.  Välillä opettajainhuoneen ovet paukkuivat, rehtorin kansliaan oli jonoa, ja joskus jotkut taisivat mököttääkin.

Mutta näin opittiin käytännössä ilmaisun vapautta, toisen mielipiteen kunnioittamista ja demokratiaa.

Lapset ja nuoret eivät ole vain tulevaisuuden tekijöitä, vaan he ovat juuri nyt, tällä hetkellä, joukossamme. Syksyn koskettavimpia kohtaamisia minulla on ollut niiden nuorten kanssa, joiden jalkojen alla ei tunnu juuri nyt olevan ollenkaan kovaa maata. Näistä nuorista tuntuu, että jokainen askel upottaa vain enemmän syrjäytymisen polulla. Maailma näyttäytyy pelottavana ja Suomi lohduttomana maana. Näiden nuorten eteen meidän on nyt tehtävä kaikkemme. Nuorisotakuu ja sen toimiminen jokaikisen kohdalla on tärkeää.

Yksinäisyys on usein syrjäytymisen ensimmäinen askel. Suomi on tunnettu maana, jossa kaveria ei jätetä. Sen pitäisi olla totta myös jokaisen nuoren kohdalla. Tiedän, että yksikin ystävyyssuhde voi kantaa synkimpien aikojen yli. Kansalaisyhteiskunta ja kolmas sektori voi auttaa siinä, että jokaisella olisi tällainen kaveri.

Ennen tämä oli Munkkivuoren yhteiskoulun juhlasali, nykyään näiden seinien sisällä toimii Helsingin Ranskalais-Suomalainen Koulu. Se muistuttaa meitä siitä, että kansainvälisyys on tärkeä osa suomea, olemme aina olleet eurooppalaisia. Ensimmäiset suomalaiset opiskelijat tunnetaan Pariisin yliopistosta vuodelta 1313.

Myös tämän koulun nykyiset oppilaat ovat kiinnostuneita politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Tavatessani koulun oppilaita he olivat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja miettivät keinoja, miten nuoret voisivat enemmän vaikuttaa kehityksen suuntaan.

Menee vielä vuosia, ennen kuin kaikki tämän koulun nykyiset oppilaat ovat äänestysikäisiä. Meidän aikuisten pitäisi sillä välin tehdä päätöksiä, jotka lisäävät heidän mahdollisuuksiaan maailmassa ja rakentavat Suomea, josta he aikanaan voivat olla ylpeitä.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi asioista, joissa meidän pitää nyt toimia oikein. Maailman suuret ympäristömuutokset ovat suurin turvallisuusuhkamme, ne myös lisäävät konflikteja ja pakolaisuutta. Kun kaivot kuivuvat ja viljelysmaat tuhoutuvat, on edessä lähtö.

Suomi ei voi olla vain katsomossa, kun ympärillämme tapahtuvat nämä suuret muutokset. Arktisen unionin puheenjohtajamaana meillä on suuri vastuu kehityksestä.

Meidän on kehitettävä ja otettava käyttöön vähäpäästöisiä energiantuotantomuotoja ja parempaa ympäristöteknologiaa ja menetelmiä, joilla sidomme enemmän hiiltä metsiin ja maaperään. Tällä uudella ympäristöosaamisella voimme myös luoda globaaleja menestystarinoita.

Suomi voi olla suunnannäyttäjä.”

Lähde:

YLE Areena: Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe: https://areena.yle.fi/1-4231585

HS, artikkeli: “Myös presidentti­ehdokkailta uudenvuoden­puheita: Huhtasaari vaatii totuuskomissiota setvimään 1990-luvun pankkikriisiä”  https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005509499.html?share=7411e015b1c425b486d2f3aa15d91045

Pekka Haavisto, uudenvuodenpuhe, https://haavisto2018.fi/2018/01/01/pekka-haaviston-uudenvuoden-puhe/

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s