Blogikirjoitus medialukutaitoprojektin esittelystä

 

 

EDUCA PPT

Mietteitä medialukutaitoprojektin EDUCA esittelystä

Kuvataiteilija, kuvittaja ja tuleva kuvataidekasvattaja Sini sekä kielestä kiehtoutunut sanaseikkailija, monikielisyystutkija ja kieltenopettaja Satu keskustelevat blogissaan satunnaisissa arjen kohtaamisissa kielen ja visuaalisuuden yhteen kietoutumisesta.

He vierailivat EDUCA messuilla HRSK:n medialukutaitoprojektin esittelyssä. Lue tästä heidän blogiartikkelinsa. Se löytyy myös osoitteesta:

http://www.tarusola.fi/kielikuvakohtaamisia/messut/educassa/

 

 

Advertisements

Presidenttiehdokkaat vastasivat HRSK:n kiperiin kysymyksiin kukin omalla tavallaan

“Jokainen sukupolvi yleensä löytää omat aikaan sopivat vaikuttamisen keinot” – presidenttiehdokkaat vastasivat HRSK:n kiperiin kysymyksiin kukin omalla tavallaan.

HRSK:n toimittajat lähettivät vaalien alla sähköpostitse kaikille presidenttiehdokkaille kolme ajankohtaista kysymystä:

Millaisia aloitteita olisitte presidenttinä valmis tekemään, että nuoret saataisiin aktiivisemmin osallistumaan politiikkaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun?

Voisiko esim. sähköinen media tarjota tässä uusia vaikuttamisen mahdollisuuksia?

Jos tulisitte valituksi, mihin suuntaan aikoisitte kehittää suomalaista yhteiskuntaa? Millaisena näette Suomen kahdenkymmenen vuoden päästä?

Mitä turvallisuusuhkia näette Suomen lähiympäristössä tai kauempana tällä hetkellä?

niinistc3b6-4

Tässä ehdokkaiden vastaukset:

RKP:n Nils Torvalds vastasi kykenevänsä nostamaan esille mielenkiintoisia teemoja, mutta hän luottaisi presidenttinä myös nuorten kykyyn tarttua tulevaisuuden haasteisiin.

Torvalds toteaa, että 20 vuoden kuluttua meillä on käsissämme valtavia haasteita kun maailma muuttuu yhä kovemmalla tahdilla. Hänen mukaansa meidän tulee pysyä mukana tässä kehityksessä, mikä Torvaldsin mukaan vaatii lisää panostusta monipuoliseen koulutukseen. Hän korostaa myös innovatiivisuutta sekä teknologian merkitystä tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa.

Kysyttäessä mitkä ovat Suomen turvallisuuden suurimpia uhkia Torvalds mainitsee lähiympäristössä Venäjän sen epävakauden ja huonon hallintojärjestelmän takia. Lisäksi Afrikan kasvava väestö tulee olemaan uhka yhteisvaikutuksessa ilmastonmuutoksen kanssa. ”Kaiken lisäksi meitä on kohta 9 miljardia ihmistä maailmassa. Kaikille pitää taata ruokaa ja vettä. Siinä haasteita ihan riittävästi.”

Torvaldsin lausunnot tulevaisuudesta antavat sinällään realistisen kuvan, etteivät hänen mukaansa ongelmat ole parissa kymmenessä vuodessa ohitse, vaan ennemminkin kasvavat. Hän mainitse alati kiihtyvän kehityksen, mutta ei selitä sitä syvemmin, mikä kertoo haasteiden vaihtelevuudesta. Suomen turvallisuusuhat Torvalds tiivistää hyvin ja loogisesti perustellen.

Keskustan Matti Vanhanen olisi presidenttinä valmis kuuntelemaan nuorten näkemyksiä ja hän avaisi presidentinlinnan ovet mm. nuorille, joille tarjoutuisi siten tilaisuus tuoda esiin erilaisia toimenpide-ehdotuksia. Matin mukaan “jokainen sukupolvi yleensä löytää omat aikaan sopivat vaikuttamisen keinot” mutta Keskustan ehdokas on huolissaan siitä, että nuoret jakautuvat politiikasta paljon kiinnostuneisiin ja niihin, joita se ei voisi vähempää kiinnostaa. Vanhanen ilmoittaa myös tukevansa kunnallisvaalien äänestysikärajan laskemista kuuteentoista ikävuoteen, mikä hänen mukaansa päästäisi nuoret vaikuttamaan kotonaan tunteviin asioihin.

Suomi on Vanhasen mukaan 20 vuoden päästä alueellisesti eheä ja oikeudenmukainen. Keskustelu ja debatti ovat mahdollisia tärkeistä asioista ja Suomi on osana laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Suomi on myös aktiivinen Afrikan nostamisessa tulevaisuuden maanosaksi ja jatkamme yhä panostusta koulutukseen sekä tutkimukseen.

Suurimmiksi turvallisuusuhiksi Vanhanen listaa välinpitämättömyyden ja kansainvälisten sääntöjen halveksunnan ja siinä syyttävä sormi osoittaa Venäjälle sen Krimin valtauksen takia. Myös miljoonien afrikkalaisten turvapaikanhakijoiden aalto voi koetella Suomen kestokykyä.

Vanhanen keskittyy paljon nuorten asemaan nyt ja tulevaisuudessa. Hänen huolensa nuorten jakautumisesta on todellinen ja hän tarjoaa siihen ratkaisun, jonka pystyisi presidenttinä toteuttamaan. Turvallisuusuhista Vanhanen mainitsee Venäjän ja Afrikan lisäksi kansainvälisen yhteisön, jonka sääntöjen rikkominen voi levitä Ukrainan kriisin vaikutuksesta muualle.

SDP:n ehdokas Tuula Haatainen rinnastaa vastauksessaan nuorten ja lasten koulutuksen parantamisen yhteiskunnallisen tasa-arvon parantamiseen:

“Iso tavoite on vähentää yhteiskunnallista eriarvoistumista. Keskeisiä keinoja tähän on tarjota laadukasta koulutusta kaikille lapsille ja nuorille. Hyvinvointivaltio palveluineen auttaa myös monin tavoin eriarvoistumisen vähentämisessä.”

Haatainen ei vastauksessaan keskity nuorten aseman parantamiseen, vaan koko yhteiskunnan parantamiseen nuorten kautta. Hän ei myöskään valitettavasti kerro näkemyksiään suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta.

Turvallisuusuhiksi Suomea kohtaan Haatainen nimeää Venäjän ja Eu:n välien huonontumisen, sekä Ukrainan kriisin pitkittymisen. Turvallisuusuhiksi muualla maailmassa Haatainen luettelee myöskin konfliktit Korean niemimaalla sekä Syyrian sodan: ”Syyrian sota sekä muut alueelliset konfliktit Välimeren eteläpuolella ovat johtaneet siihen, että ihmiset ovat joutuneet lähtemään pakolaisiksi. Näistä osa on hakenut turvaa EU:n alueelta.”
Vasemmistoliiton Merja Kyllönen kertoo pitävänsä nuorten poliittista asemaa tärkeänä. Hän aikoo laajentaa poliittista vuoropuhelua kouluihin ja “tuoda päätöksentekoa lähemmäs nuoria.” Kyllönen myöskin painottaa sitä, että nuorten aseman parantaminen parantaa koko yhteiskuntaa tulevaisuudessa.

Koskien suomalaista yhteiskuntaa, Kyllönen kertoo haluavansa Suomen pysyvän sotilaallisesti puolueettomana, jolloin Suomi voisi toimia esimerkkinä muille maille demokraattisesta ja tasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Kyllösen mukaan Suomen politiikan tulee myöskin pohjautuvan tiukkaan ilmastopolitiikkaan: “Kaikki poliittiset päätökset on pohjauduttava kestävään ilmastopolitiikkaan. Turvallinen yhteiskunta on mahdollinen vain, jos vastataan ilmastonmuutoksen sekä luonnonvarojen riittävyyden haasteeseen ja pidetään elinympäristö elinkelpoisena.”

Suomen turvallisuusuhkina Kyllönen mainitsee ihmisten eriarvoistumisen ja ilmastonmuutoksen. Lausunnossaan Kyllönen puhuu vain yhteiskunnan sisäisestä eriarvoistumisesta, taloudesta ja ympäristöstä. Hän ei näe Suomeen kohdistuvan mitään sotilaallista uhkaa. Kyllönen aikoo arvokeskustelun kautta mm. poistaa syrjintää ja tuloeroja.

Paavo Väyrynen (sit.) vastasi kysymyksiimme lyhyillä, mutta ytimekkäillä lauseilla, joten ne on liitetty tekstiin kokonaisuudessaan: “Rohkaisisin nuoria osallistumaan nuorisovaltuustojen työhön ja vierailisin nuorten parlamentin istunnossa.” Ehdokas Väyrynen aikoo siis nähtävästi parantaa nuorten asemaa oman esimerkkinsä kautta.

“Kehittäisin Suomea itsenäisempään, ympäristöllisesti kestävämpään sekä taloudellisesti ja alueellisesti tasa-arvoisempaan suuntaan.” Lausunto on mielenkiintoinen muutamasta syystä. Ensinnäkin Väyrynen ei kerro, miten hän aikoo saavuttaa nimeämänsä päämäärät. Toiseksi “itsenäisempi ja alueellisesti tasa-arvoisempi suunta” on epämääräinen vastaus. Eikö Suomi ole tarpeeksi itsenäinen? Mitä Suomen alueellisia eroja Väyrynen haluaa muuttaa?

“Suomen lähialueiden huolestuttavimpia uhkia ovat sotilaallisen vastakkainasettelun kiihtyminen sekä Itämeren huono tila. Kauempana olevia uhkia ovat suurvaltojen välinen vastakkainasettelu, lukuisat tuhoisat sodat, ilmastonmuutos sekä ihmisten muuttovirrat köyhemmistä maista rikkaampiin.” Väyrysen sanavalinta on pantava merkille: ilmastonmuutos on hänen mukaan “kaukainen” uhka Suomelle. Lausunto antaa myös ymmärtää pakolaisten olevan ongelma jossain kaukana, mutta Suomessa heillä ole ongelmia.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä ja Vihreiden ehdokas Pekka Haavistolta emme saaneet vastausta kysymyksiin, mutta esimerkiksi kysymykseen nuorten osallistumisesta ja kiinnostumisesta politiikkaan he antoivat haastattelun 13. marraskuuta järjestetyn vaalipaneelin jälkeen. Ks. tarkemmin tästä:

https://webonline.blog/2017/11/29/hrsk-presidentinvaalipaneelissa-13-11-2017-ehdokkaat-hrskn-lukiolaisten-haastateltavina/

 

Tuolloin Niinistö mainitsi ettei ketään voi pakottaa innostumaan asioista ja siksi politiikasta pitäisi tehdä yleisesti kiinnostavaa.

Pekka Haaviston mukaan poliitikoille, jopa presidentille on tärkeää olla yhteydessä nuoriin ja muihin erityisryhmiin. Hän käyttäisi presidenttinä arvovaltaansa siten, että avoimesti tapaisi ihmisiä. Näin hän toivoo osoittavansa ihmisille, että heidän asioistaan ollaan kiinnostuneita, että heidän kanssa halutaan olla tekemisissä, mikä voisi johtaa ihmisten yleisempään osallistumiseen politiikassa.
HRSK ei valitettavasti tavoittanut myöskään Perussuomalaisten Laura Huhtasaarta, joten hänen lausuntonsa puuttuvat tästä jutusta. Voimme silti spekuloida hänen mahdollisia vastauksiaan kysymyksiimme:

Huhtasaari arvostaa perinteisiä suomalaisia arvoja, kuten uskonnonvapautta. (http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242063-mika-uskonvapaus) Huhtasaari on myöskin blogissaan kertonut avoimesti ihailevansa Amerikan presidentti Donald Trumpia: “Amerikkalaiset saivat presidentiksi Miehen! Eivät hiirtä.” Tästä saamme osviittaa siitä, minkälaiseen suuntaan Huhtasaari aikoisi viedä suomalaista yhteiskuntaa.

Koskien turvallisuusuhista, joita Suomi kohtaa, voimme olettaa maahanmuuton olevan tärkeä aihe Huhtasaaren vastauksessa. Hän on jo mm. puhunut blogissaan tiukemman maahanmuuttopolitiikan puolesta.

http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242013-johtajuus-puuttuu

Suomen turvallisuudesta on tulkintaeroja

Ehdokkaiden lausunnoista löytyy paljolti pienempiä eroja, mutta suuria jakoja linjoissa. Esimerkiksi RKP:n Nils Torvalds ja Keskustan Matti Vanhanen pitävät Afrikan elinolojen huononemista ja siitä johtuvaa massiivista siirto- ja pakolaisuutta Suomelle uhkana, johon pitää varautua. Valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen näkee sen sijaan ilmastonmuutoksen ja sen mahdolliset seuraukset Suomelle kaukaisena uhkana.

Nuorten poliittisen osallistumisen lisäämiseksi SDP:n Tuula Haatainen kertoo ratkaisuksi suomalaisen hyvinvointivaltion parantamisen, parantaen nuorten asemaa muun yhteiskunnan mukana. Paavo Väyrynen ja Vihreiden Pekka Haavisto olisivat sen sijaan suoraan yhteydessä nuoriin, keskustellen nuorten omista asioista.

Mikael Kataja

Paavo Honkanen

Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja lukio

 

5-luokkalaisten esitys EDUCA-messuilla

HRSK:n 5-luokkalaiset oppilaat esittelivät EDUCA-messuilla mediataitokurssilla oppimiaan asioita. Kurssiin liittyi myös presidentinvaalien seuranta.

Oppilaiden toiveet ovat selkeitä:” Me haluaisimme vaikuttaa ruokapulaan, siihen ettei muovia menisi veteen, että kaikilla olisi puhdasta vettä, että maailmassa olisi enemmän tasa-arvoa ja siihen, että turvapaikanhakijat saisivat paremmat oltavat.

 

Hei,

Olemme Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun viidennen luokan oppilaita.

Esittelemme teille meidän medialukutaitoprojektiamme ja mitä kaikkea olemme oppineet ja tehneet ranskan kielen opettelemisen lisäksi.

Kerromme Mikko Salosta ja Päivälehden museosta jne. mutta ensimmäiseksi kuulette Jarmo Mäkelästä.

Jarmo Mäkelä
Jarmo Mäkelä

Jarmo Mäkelä on entinen toimittaja. Hän tuli koulullemme puhumaan siitä, että mediaan ei aina kannata luottaa.

Hän kertoi esimerkiksi ketun ja kilpikonnan tarinan, jossa kettu sai huijattua kilpikonnalta sen kuoren pois laittamalla uutisen televisioon, että jos antaa kuoren pois niin voi lentää mutta niin ei käynytkään ja kettu söi kilpikonnan.

kettu

Sen tarinan opetuksena oli, että ei kannata luottaa  kaikkeen vaikka se näyttäisikin luotettavalta.

Päivälehden museo

Olimme vierailulla Päivälehden  museossa, jossa opimme sananvapaudesta toimittaja Annan kanssa.

Näimme myös paljon vanhanajan paperipainokoneita. Näimme myös kuinka paljon ihmisiä on mediassa samaan aikaan – ja niitä on paljon.

mikko

Koulumme aloitti syksyllä yhteistyön Faktabaarin kanssa. Mikko Salo – yksi Faktabaarin perustajista – kävi kertomassa meille työstään faktantarkistajana.

Hänkin kertoi meille, että kaikkeen ei mediassa kannata luottaa ja että aina kannattaa tarkistaa onko lähde luotettava.

Opimme myös mitä disinformaatio, misinformaatio ja malinformaatio tarkoittavat.

Disinformaatio tarkoittaa tahallisesti väärän tiedon levittämistä huijaten muita ihmisiä uskomaan siihen.

Misinformaatio tarkoittaa vahingossa väärän tiedon levittämistä eikä sen tarkoituksena ole haitata muita ihmisiä.

Malinformaatio tarkoittaa yksityisasioiden tai muiden ei mediaan kuuluvien asioiden levittämistä.

paneeli

Koulumme 9.-luokkalaiset järjestivät vaalipaneelin, jossa he esittivät eri presidenttiehdokkaita ja heidän puolueitaan.

Me saimme vihreän ja punaisen lapun. Juontajat kysyivät meiltä kysymyksiä, joihin meidän piti vastata nostamalla vihreä (kyllä) tai punainen (ei) lappu.

äänestys

Pääsin parin luokkakaverini kanssa Heurekaan kuuntelemaan Vihreän puolueen puhetilaisuutta ja pääsimme myös henkilökohtaisesti haastattelemaan Pekka Haavistoa.

haavisto

Jännityksestä huolimatta se sujui hyvin ja saimme vastaukset kysymyksiimme, jotka olimme suunnitelleet.

Lisäksi opimme, että Pekka Haavisto halusi pienenä rallikuskiksi.

IMG_4813

Lähetimme kysymyksiä presidenttiehdokkaille. Suurin osa vastasi meille. Me teimme luokan seinälle suuren taulun , jossa oli jokaisesta ehdokkaasta kuva sekä vastanneiden ehdokkaiden vastaukset tiivistettynä.

Kysymysten kautta opimme enemmän ehdokkaista ja heidän näkemyksistään.

Joulu ja valeuutiset

Joulunäytelmässämmekin oli faktantarkistusta, koko luokka oli siinä mukana koska halusimme jakaa faktantarkistusta koko alakoululle.

Nyt jokainen – ykkösluokkalaisista kuutosiin tietää mitä on faktantarkistus.

vaalit

Me kirjoitimme kirjoitelmat “Jos minä olisin presidentti”.

Osa kirjoitelmista pääsi koulun nettisivuille ja tässä pari asiaa mihin me haluaisimme vaikuttaa.

Me haluaisimme vaikuttaa ruokapulaan, siihen ettei muovia menisi veteen, että kaikilla olisi puhdasta vettä, että maailmassa olisi enemmän tasa-arvoa ja siihen, että turvapaikanhakijat saisivat paremmat oltavat.

Meidän projektimme avulla lapset ja nuoret ovat oppineet mitä on demokratia, miten äänestetään, miksi tarvitsemme presidentin. Lisäksi olemme oppineet hakemaan tietoa ja suhtautumaan asioihin kriittisemmin.

Kiitos!

Ennakkoäänestys alkoi vilkkaasti

Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkoi vilkkaasti

Kuva HS 18.01.2018
Kuva HS 18.01.2018

 

Vuoden 2018 presidentinvaalissa kotimaan ennakkoäänestys aloitettiin keskiviikkona 17.1.2018 klo 9.00.

Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkoi vilkkaasti. Helsingin Sanomien (HS 18.1.2018) mukaan keskiviikkona klo 12:een mennessä 8,1 prosenttia äänioikeutetuista oli äänestänyt ennakolta.

Helsingin Sanomat raportoi varsin hauskasti presidenttiparin ennakkoäänestysmatkasta Munkkivuoren ostoskeskuksen postiin (HS 18.01.2018).

“MUNKKIVUOREN ostoskeskuksen postissa oli torstaina suuri päivä: kansanliikkeen ehdokkaana oleva presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio kävivät puolenpäivän aikaan äänestämässä ennakkoon.

Posti suhtautui asiaan niin kuin tasavallassa sopii. Ovella seissyt vaalivirkailija tarkasti pariskunnalta henkilöllisyystodistukset ja opasti peremmälle.

Konttorissa oli tosin etukäteen luututtu huolellisesti, ja Postin viestintäjohtaja oli tullut varta vasten paikan päälle.”

Ennakkoäänestys jatkuu ensi viikon tiistaihin (23.1.) asti. Varsinainen vaalipäivä on sitten sunnuntai 28. tammikuuta. Koulumme toimii Munkkivuoren piirin virallisena äänestyspaikkana.

 

 

 

5B & presidenttiehdokkaiden vastaukset

5B-luokan oppilaiden yhteenveto ehdokkaiden vastauksista

IMG_4813

HRSK:n oppilaat lähettivät kaikille presidenttiehdokkaille kiperiä kysymyksiä. Ainoastaan Laura Huhtasaari ja Sauli Niinistö eivät ehtineet niihin vastaamaan.

5B-luokan oppilaat ovat tehneet ehdokkaiden vastauksista hienon yhteenvedon muiden oppilaiden luettavaksi (ks. kuva).

Tässä alla yhteenveto kysymykseen: “Mikä ajankohtainen asia maailmassa tarvitsisi mielestänne nykyistä enemmän huomiota?”

 Ehdokas Mikä ajankohtainen asia maailmassa tarvitsisi mielestänne nykyistä enemmän huomiota?
Nils Torvalds Ilmastonmuutoksen torjuminen maailmanlaajuisesti on samlla toiminta, joka tarjoaa meille työpaikkoja uudenlaisen teollisuuden kehittämisessä.
Matti Vanhanen Ruokapula, ilmastonmuutos, terveydenhuollon ongelmat, konfliktit ja terrorismi – autioituminen ja ennen kaikkea pula työstä ajavat ihmisiä pois kotiseuduiltaan. Meidän on oltava yhdessä Kiinan ja mieluiten myös Pohjois-Amerikan kanssa investoimassa Afrikkaan niin, ettei uutta kymmenien miljoonien ihmisten kansainvalellusta nähtäisi Afrikan ja Euroopan välillä.
Paavo Väyrynen YK:n hyväksymien kestävän kehityksen tavoitteiden avulla voimme tarjota paremman tulevaisuuden koko ihmiskunnalle.
Tuula Haatainen Erityisesti naisten ja tyttöjen aseman parantaminen kehittyvissä maissa on asia, jonka toivoisin näkyvän enemmän.
Merja Kyllönen Maiden sisäinen, ihmisten välinen eriarvoistuminen, ilmastonmuutos kaikkine vaikutuksineen ja veroparatiisipolitiikan vaikutukset kaikkinensa.
Pekka Haavisto Minun mielestäni ilmastonmuutos tarvitsee tällä hetkellä eniten huomiota.

 

Suuri vaalipaneeli

vaalipaneeli 1

HRSK:n vaalipaneeli

HRSK:n 9-luokkalaiset oppilaat järjestivät koulun 5. ja 7-12 luokkalaisille 10.1.2018 mielenkiintoisen vaalipaneelin.

Vaalipaneeli 3 ehdokkaat

Tilaisuuteen oli saapunut peräti 9 presidenttiehdokasta eri puolueista.

Vaalipaneeli 2

Ehdokkaat vastasivat ansiokkaasti nuorten laatimiin kysymyksiin. Heillä oli mahdollisuus myös esittää omat vaalivideonsa.  Ylläolevassa kuvassa  Kristillisen puolueen edustaja lupaa turvallisuutta äänestäjilleen.

Vaalipaneeli kokoomus

Videot oli taltioitu huolella ja ne toivat hienosti esille eri puolueiden tärkeiksi nostamia asioita. Yllä Kokoomuksen edustajan tyylinäyte.

DSC_0061

Yleisö otti aktiivisesti osaa debattiin punaisin (EI) ja vihrein (KYLLÄ) lapuin.

Vaalipaneeli 5 yleisö (2)

Suurin osa yleisöstä oli sitä mieltä, että 16-vuotiaille pitäisi antaa mahdollisuus äänestää omasta tulevaisuudestaan ja että jos nuorilla olisi äänioikeus, niin he myös ahkerasti sitä käyttäisivät!

Vaalipaneeli 4 mikko puhuu (2)

Lopuksi Faktabaarin Mikko Salo antoi ehdokkaille ansaittua tunnustusta hyvistä vastauksista ja kehui aktiivista yleisöä. Hän kehotti kuitenkin kaikkia suhtautumaan rakentavan kriittisesti ehdokkaiden vaalilupauksiin.

 

 

 

 

Presidenttiehdokkaiden uudenvuodenpuheita

 

TS Niinistön puhe

 

Presidenttiehdokkaiden uudenvuodenpuheita

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti tavanomaiseen tapaan presidentin perinteisen uudenvuodenpuheen. Puhe on nähtävissä mm. Areenassa.

Helsingin Sanomien mukaan ainakin perussuomalaisten Laura Huhtasaari, vihreiden Pekka Haavisto ja Sdp:n Tuula Haatainen toimittivat maanantaina julkisuuteen uudenvuodenpuheitaan tai -tervehdyksiään. Kaikki kolme käsittelivät muun muassa eriarvoistumista.

SDP:n Tuula Haataisen FB:ssä julkaistu uudenvuodenpuhe näkyy tässä!

Perussuomalaisten Laura Huhtasaaren puhe on nähtävissä tässä!

Vihreiden Pekka Haaviston uudenvuodenpuhe oli taltioitu hänen entisessä koulussaan, Munkkivuoren yhteiskoulussa, joka nykyään on Helsingin ranskalais-suomalainen koulu. Puheen voi katsoa kokonaisuudessaan tästä!

Tasapuolisuuden nimissä toivotamme kaikki muutkin presidenttiehdokkaat tervetulleeksi vierailemaan koulullamme!

haavisto hrsk

Otteita Pekka Haaviston uudenvuodenpuheesta

Pekka Haavisto vieraili vuodenvaihteessa vanhalla koulullaan – Munkkivuoren yhteiskoulussa. Nykyään samoissa tiloissa toimii Helsingin ranskalais-suomalainen koulu.

Puheessaan Pekka Haavisto viittasi useaan otteeseen koulumaailmaan. Seuraavassa otteita hänen puheestaan.

*******

“Hyvät ystävät, bästa vänner

Tämä oli minun kouluni 60- ja 70-lukujen vaihteessa. Seinät ja käytävät ovat samat, mutta nyt täällä ovat uudet opettajat ja oppilaat – ja uudenlaiset oppikirjat. Myös koulun nimi on vaihtunut. Mutta sen tehtävä ei ole muuttunut.

Tämä on edelleen koulu, ja sen seinien sisällä kasvaa taas uusi sukupolvi Suomea rakentamaan.

Koulu on rakennus, jossa on neljä seinää – ja jonka sisällä on tulevaisuus. Olen usein ajatellut vanhoja opettajiani. Oppiaineitakin tärkeämpi asia oli heidän persoonallisuutensa ja kykynsä joskus myös vähäeleisesti ja hienotunteisesti tukea oppilaita. Jokainen oppilas on yksilö, ja koulun pitäisi tukea aivan jokaista.

Tämän koulun juhlasalissa ei annettu aplodeja vain laudatur-ylioppilaille, vaan myös sille kaverille, joka tuplasi jokaisen lukioluokkansa. Hänelle aplodit olivat kaikkein raivokkaimmat. Jäi sellainen tunne, että tässä koulussa tuetaan tarpeen vaatiessa molemmista kainaloista.

Myös tänään tarvitaan opettajia, jotka laittavat likoon oman persoonansa, kannustavat katsomaan tulevaisuuteen ja välittävät oppilaille omia arvojaan ja omaa ajatteluaan. Näiden seinien sisällä opin, että maailma muuttuu kun sitä muutetaan.

..

Kouluissa on virallinen opetussuunnitelma, mutta sen takana tapahtuu paljon. Yksi meidän ”luokkahuoneistamme” olivat nämä naulakot, joissa kavereiden kanssa saatoimme jäädä puhumaan vaikka iltaan asti yhteiskunnasta, tulevaisuudesta, luonnosta ja filosofiasta.

Nyt olen kiertänyt paljon kouluissa, joissa käytännön rauhantyötä tehdään vaikka vertaissovittelun Verson muodossa. Kun koulussa opitaan kohtaamaan ja ratkaisemaan ristiriitoja, se taito säilyy läpi elämän.

Jo tuolloin kouluaikana keskusteluissamme nousi esiin arvoja ja ihanteita, joita haluan yhä tänä päivänä puolustaa. Kannatan avoimuutta kaikessa päätöksenteossa ja politiikassa ja vastustan vihapuhetta, syrjintää ja pyrkimyksiä vaientaa toisia ihmisiä. Jo koulussa opimme, että heikoimpia on puolustettava ja on tuettava heitä, joiden ääni ei tule muuten kuuluviin.

MeToo –kampanja on tuonut esiin härintää ja kiusaamista kouluissa ja työpaikoilla. Siihen on heti puututtava.

Jos jo koulussa opitaan rauhantyötä, niitä taitoja tarvitaan tänä päivänä niin Pohjois-Afrikan, Lähi-idän, Ukrainan ja Venäjän kriisin tai Pohjois-Korean ydinaseuhan ratkaisemisessa. Pidetään Suomi rauhanvälityksen suurvaltana.

Näillä käytävillä oli joskus luontokerho Vanessan ympäristöviikon näyttely siitä, mitä tapahtuu jos vesien, ilman ja maaperän saastuttaminen jatkuu. Tai rauhanviikon näyttely maailman konflikteista. Kaikki eivät olleet samaa mieltä kaikesta.  Välillä opettajainhuoneen ovet paukkuivat, rehtorin kansliaan oli jonoa, ja joskus jotkut taisivat mököttääkin.

Mutta näin opittiin käytännössä ilmaisun vapautta, toisen mielipiteen kunnioittamista ja demokratiaa.

Lapset ja nuoret eivät ole vain tulevaisuuden tekijöitä, vaan he ovat juuri nyt, tällä hetkellä, joukossamme. Syksyn koskettavimpia kohtaamisia minulla on ollut niiden nuorten kanssa, joiden jalkojen alla ei tunnu juuri nyt olevan ollenkaan kovaa maata. Näistä nuorista tuntuu, että jokainen askel upottaa vain enemmän syrjäytymisen polulla. Maailma näyttäytyy pelottavana ja Suomi lohduttomana maana. Näiden nuorten eteen meidän on nyt tehtävä kaikkemme. Nuorisotakuu ja sen toimiminen jokaikisen kohdalla on tärkeää.

Yksinäisyys on usein syrjäytymisen ensimmäinen askel. Suomi on tunnettu maana, jossa kaveria ei jätetä. Sen pitäisi olla totta myös jokaisen nuoren kohdalla. Tiedän, että yksikin ystävyyssuhde voi kantaa synkimpien aikojen yli. Kansalaisyhteiskunta ja kolmas sektori voi auttaa siinä, että jokaisella olisi tällainen kaveri.

Ennen tämä oli Munkkivuoren yhteiskoulun juhlasali, nykyään näiden seinien sisällä toimii Helsingin Ranskalais-Suomalainen Koulu. Se muistuttaa meitä siitä, että kansainvälisyys on tärkeä osa suomea, olemme aina olleet eurooppalaisia. Ensimmäiset suomalaiset opiskelijat tunnetaan Pariisin yliopistosta vuodelta 1313.

Myös tämän koulun nykyiset oppilaat ovat kiinnostuneita politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Tavatessani koulun oppilaita he olivat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja miettivät keinoja, miten nuoret voisivat enemmän vaikuttaa kehityksen suuntaan.

Menee vielä vuosia, ennen kuin kaikki tämän koulun nykyiset oppilaat ovat äänestysikäisiä. Meidän aikuisten pitäisi sillä välin tehdä päätöksiä, jotka lisäävät heidän mahdollisuuksiaan maailmassa ja rakentavat Suomea, josta he aikanaan voivat olla ylpeitä.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi asioista, joissa meidän pitää nyt toimia oikein. Maailman suuret ympäristömuutokset ovat suurin turvallisuusuhkamme, ne myös lisäävät konflikteja ja pakolaisuutta. Kun kaivot kuivuvat ja viljelysmaat tuhoutuvat, on edessä lähtö.

Suomi ei voi olla vain katsomossa, kun ympärillämme tapahtuvat nämä suuret muutokset. Arktisen unionin puheenjohtajamaana meillä on suuri vastuu kehityksestä.

Meidän on kehitettävä ja otettava käyttöön vähäpäästöisiä energiantuotantomuotoja ja parempaa ympäristöteknologiaa ja menetelmiä, joilla sidomme enemmän hiiltä metsiin ja maaperään. Tällä uudella ympäristöosaamisella voimme myös luoda globaaleja menestystarinoita.

Suomi voi olla suunnannäyttäjä.”

Lähde:

YLE Areena: Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe: https://areena.yle.fi/1-4231585

HS, artikkeli: “Myös presidentti­ehdokkailta uudenvuoden­puheita: Huhtasaari vaatii totuuskomissiota setvimään 1990-luvun pankkikriisiä”  https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005509499.html?share=7411e015b1c425b486d2f3aa15d91045

Pekka Haavisto, uudenvuodenpuhe, https://haavisto2018.fi/2018/01/01/pekka-haaviston-uudenvuoden-puhe/