Minäkö mediakasvattaja?

Minäkö media

Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Mediakasvatusseura järjestivät yhteistyössä
mediakasvatusseminaariin 31.1.2018.

Seminaari  oli suunnattu koulun parissa toimiville ammattilaisille; opetus-, kirjastoja
nuorisotoimen edustajille sekä muille aiheesta kiinnostuneille.

“Mediakasvatuksen tarve on lisääntynyt lasten ja nuorten kasvavan mediakäytön myötä. Lapset ja nuoret ovat mediasuhteiltaan yksilöllisiä ja omannäköisiään. Vaikka he ovat teknologian käyttäjinä itsevarmoja ja aktiivisia, ovat tutkimukset osoittaneet heidän tarvitsevan edelleen aikuisen tukea ja ohjausta löytääkseen itselleen hyödyllisimmät lähteet ja kehittääkseen mediataitojaan. Monipuoliset mediataidot antavat avaimia niin erilaisten tekstien, kuvien, äänten ja näiden yhdistelmien ymmärtämiselle. Koululla on tärkeä rooli nuorten tasavertaisten media- ja tietoteknisten taitojen ylläpitäjänä.”

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun rehtori Kari Kivinen piti esityksen koulunsa mediakasvatusprojektin kokemuksista otsikolla “OPS 2016 ja mediakasvatus – teoriasta käytäntöön”. Hänen esityksensä on ladattavissa tästä : AVI HRSK lyhyt

 

OPS 2018 ja mk

Advertisements

Somenatiiviksi ei synnytä – Yle ajantasa

 

Tuukka Paananen, Lauri Palsa ja Raili Löyttyniemi Ylen radiostudiossa
Tuukka Paananen, Lauri Palsa ja Raili Löyttyniemi Ylen radiostudiossa

 

Mediaviikon johdosta YLEN ajantasan Tuukka Paananen kutsui studioon projektipäällikkö Lauri Palsan Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista, toimittaja Raili Löyttyniemen Ylen Oppiminen tiimistä ja rehtori Kari Kivisen keskustelemaan aiheesta “Somenatiiviksi ei synnytä”.

Kuuntele radio-ohjelma Ylen Areenasta !

 

Mediataitoviikon logo.jpg

 

Lauri Palsa, projektipäällikkö Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista ja Ylen toimittaja Raili Löyttyniemi kertovat lisää.  , Raili Löyttyniemi ja !

5-luokkalaisten esitys EDUCA-messuilla

HRSK:n 5-luokkalaiset oppilaat esittelivät EDUCA-messuilla mediataitokurssilla oppimiaan asioita. Kurssiin liittyi myös presidentinvaalien seuranta.

Oppilaiden toiveet ovat selkeitä:” Me haluaisimme vaikuttaa ruokapulaan, siihen ettei muovia menisi veteen, että kaikilla olisi puhdasta vettä, että maailmassa olisi enemmän tasa-arvoa ja siihen, että turvapaikanhakijat saisivat paremmat oltavat.

 

Hei,

Olemme Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun viidennen luokan oppilaita.

Esittelemme teille meidän medialukutaitoprojektiamme ja mitä kaikkea olemme oppineet ja tehneet ranskan kielen opettelemisen lisäksi.

Kerromme Mikko Salosta ja Päivälehden museosta jne. mutta ensimmäiseksi kuulette Jarmo Mäkelästä.

Jarmo Mäkelä
Jarmo Mäkelä

Jarmo Mäkelä on entinen toimittaja. Hän tuli koulullemme puhumaan siitä, että mediaan ei aina kannata luottaa.

Hän kertoi esimerkiksi ketun ja kilpikonnan tarinan, jossa kettu sai huijattua kilpikonnalta sen kuoren pois laittamalla uutisen televisioon, että jos antaa kuoren pois niin voi lentää mutta niin ei käynytkään ja kettu söi kilpikonnan.

kettu

Sen tarinan opetuksena oli, että ei kannata luottaa  kaikkeen vaikka se näyttäisikin luotettavalta.

Päivälehden museo

Olimme vierailulla Päivälehden  museossa, jossa opimme sananvapaudesta toimittaja Annan kanssa.

Näimme myös paljon vanhanajan paperipainokoneita. Näimme myös kuinka paljon ihmisiä on mediassa samaan aikaan – ja niitä on paljon.

mikko

Koulumme aloitti syksyllä yhteistyön Faktabaarin kanssa. Mikko Salo – yksi Faktabaarin perustajista – kävi kertomassa meille työstään faktantarkistajana.

Hänkin kertoi meille, että kaikkeen ei mediassa kannata luottaa ja että aina kannattaa tarkistaa onko lähde luotettava.

Opimme myös mitä disinformaatio, misinformaatio ja malinformaatio tarkoittavat.

Disinformaatio tarkoittaa tahallisesti väärän tiedon levittämistä huijaten muita ihmisiä uskomaan siihen.

Misinformaatio tarkoittaa vahingossa väärän tiedon levittämistä eikä sen tarkoituksena ole haitata muita ihmisiä.

Malinformaatio tarkoittaa yksityisasioiden tai muiden ei mediaan kuuluvien asioiden levittämistä.

paneeli

Koulumme 9.-luokkalaiset järjestivät vaalipaneelin, jossa he esittivät eri presidenttiehdokkaita ja heidän puolueitaan.

Me saimme vihreän ja punaisen lapun. Juontajat kysyivät meiltä kysymyksiä, joihin meidän piti vastata nostamalla vihreä (kyllä) tai punainen (ei) lappu.

äänestys

Pääsin parin luokkakaverini kanssa Heurekaan kuuntelemaan Vihreän puolueen puhetilaisuutta ja pääsimme myös henkilökohtaisesti haastattelemaan Pekka Haavistoa.

haavisto

Jännityksestä huolimatta se sujui hyvin ja saimme vastaukset kysymyksiimme, jotka olimme suunnitelleet.

Lisäksi opimme, että Pekka Haavisto halusi pienenä rallikuskiksi.

IMG_4813

Lähetimme kysymyksiä presidenttiehdokkaille. Suurin osa vastasi meille. Me teimme luokan seinälle suuren taulun , jossa oli jokaisesta ehdokkaasta kuva sekä vastanneiden ehdokkaiden vastaukset tiivistettynä.

Kysymysten kautta opimme enemmän ehdokkaista ja heidän näkemyksistään.

Joulu ja valeuutiset

Joulunäytelmässämmekin oli faktantarkistusta, koko luokka oli siinä mukana koska halusimme jakaa faktantarkistusta koko alakoululle.

Nyt jokainen – ykkösluokkalaisista kuutosiin tietää mitä on faktantarkistus.

vaalit

Me kirjoitimme kirjoitelmat “Jos minä olisin presidentti”.

Osa kirjoitelmista pääsi koulun nettisivuille ja tässä pari asiaa mihin me haluaisimme vaikuttaa.

Me haluaisimme vaikuttaa ruokapulaan, siihen ettei muovia menisi veteen, että kaikilla olisi puhdasta vettä, että maailmassa olisi enemmän tasa-arvoa ja siihen, että turvapaikanhakijat saisivat paremmat oltavat.

Meidän projektimme avulla lapset ja nuoret ovat oppineet mitä on demokratia, miten äänestetään, miksi tarvitsemme presidentin. Lisäksi olemme oppineet hakemaan tietoa ja suhtautumaan asioihin kriittisemmin.

Kiitos!

Lukion Mediakurssi vieraili Helsingin Sanomien toimituksessa

Kuva 10

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun mediakurssin oppilaat vierailivat Helsingin Sanomien toimituksessa. Lue tästä otteita heidän raportistaan:

Kuva 11

Helsingin Sanomat puolustaa sananvapautta ja kansalaisten oikeutta saada luotettavaa tietoa

Mediakurssilaisten haastattelema Helsingin Sanomien toimitus puolustaa kansalaisten oikeutta tiedonsaantiin ja korostaa median vastuuta luotettavan tiedon välittäjänä. Median on päätoimittaja Kaius Niemen mukaan tarjottava kansalaisille ”pääsy sellaiseen tietoon, jota muuten ei olisi saatavilla.”

Mediakurssilaiset saivat harvinaisen tilaisuuden päästä seuraamaan uutisjuttujen tekemistä Helsingin Sanomissa 14.12. Kysyimme mm.: Miten uutinen syntyy päivälehden toimituksessa? Mitä työvaiheita siihen liittyy? Mitä tietolähteitä toimittaja käyttää tehdessään uutista? Miten toimittaja valmistautuu haastattelujen tekemiseen? Mediakurssilaisia kiinnosti myös, miten tiedonvälityksen digitalisoituminen, uusien ns. interaktiivisten medioiden ja jakelukanavien yleistyminen sekä mainosrahoituksen siirtyminen yhä enemmän sosiaaliseen mediaan on vaikuttanut uutisten toimittamiseen ja toimittajan työhön.

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan kilpailutilanteen kiristyminen mainosmarkkinoilla on jossain määrin muuttanut myös Helsingin Sanomien toimituspolitiikkaa ja viime aikoina toimituksessa on panostettu entistä enemmän digitaalisten uutissisältöjen kehittämiseen. Kuitenkin ”Hesarilla” on Niemen mukaan edelleen vahva asema myös printtimediassa. Helsingin Sanomat on ”valtakunnallinen paikallislehti” eli koko maan kattavan uutistoiminnan lisäksi sillä on merkittävä rooli erityisesti metropolialueen tapahtumien uutisoinnissa.

Niemen mukaan uutistoiminnan avainsanoja ovat nykyään interaktiivisuus, kokemuksellisuus, yllätyksellisyys ja kiinnostavuus, eli median tulee tarjota lukijoille tarpeeksi kiinnostavia sisältöjä, jotka toisaalta koskettavat lukijakunnan omaa kokemusmaailmaa, mutta avaa samalla uusia näkökulmia yhteiskunnallisen todellisuuden hahmottamisessa. Digitaalinen media tarjoaa myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia aktiiviseen vuorovaikutukseen lukijakunnan kanssa.

Kaius Niemi korostaa Hesarin roolia yhteiskunnallisena toimijana; se on ”riippumaton sanomalehti,” joka tarjoaa ”pääsyn sellaiseen tietoon, jota muuten ei olisi saatavilla.” Monien poliittisten päätösten valmistelu tai päätöksenteko ei välttämättä aina ole avointa, vaikka tällä tiedolla olisi yhteiskunnallista merkitystä. Jotta suuri yleisö voi demokratiassa käydä avointa ja julkista yhteiskunnallista keskustelua, tulee tietoa olla mahdollisimman laajasti ja kattavasti saatavilla. Jotta tieto olisi luotettavaa, tulee median olla sitoutunut tarkistamaan faktat ja korjaamaan mahdolliset virheet.

Mediakentän pirstoutumisesta ja valeuutisten leviämisestä huolimatta lukijakunnalla on Niemen mukaan Suomessa vielä ainakin toistaiseksi kohtuullisen vankka luottamus perinteiseen ja riippumattomaan ammattimediaan, joka on sitoutunut journalismin perusperiaatteisiin.
Lue koko juttu tästä linkistä!

 

Faktantarkistusta Korvatunturilla

“Joulu on peruutettu!” – valeuutinen?

Joulunäytelmä Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun alakoulun joulujuhlassa.

joulu siirretty.JPG

Faktantarkistusta Korvatunturilla

Henkilöt:

Joulupukki, Muori, tontut Tietoviisas, Tomera, Reipas, Vilkas, Jämerä, Ripeä, Kaihomieli, Virkeä, Tarmokas, paljon muita tonttuja

(Korvatunturin tuvassa joulupukki, Muori ja tonttuja. Muorilla kädessään iPad, jota hän lueskelee.)

Muori: Kuulehan, Joulupukki, on se vain kätevä vehje tämä iPad. Täältä löytyy vaikka mitä: reseptejä, kuvia, virkkuuohjeita ja vaikka uutisia.

Joulupukki: Onhan noita padeja tullut vietyä joululahjaksi sinne ja tänne viime vuosina. Mutta että Muorikin on hurahtanut sellaisen käyttäjäksi! Jo on aikoihin eletty! No, Muori, minkäslaisia uutisia sieltä nyt löytyy?

Muori: No tässä yhdessä sanotaan, että ilmasto lämpenee koko ajan ja että talvella ei enää aina ole lunta.

Joulupukki: Tuosta olen kuullut ennenkin. Tonttu Tietoviisas on varoitellut, että reki ei välttämättä enää etelässä luista vaan pitää hankkia pyörät alle.

Tonttu Tietoviisas: Niin tai oikeastaan kannattaisi miettiä aurinkoenergialla kulkevaa menopeliä.

Joulupukki: Sitten jäisi Petteri Punakuono työttömäksi.

Pikkutontut (surullisesti): Niin.

Muori: Mutta kuulkaas tätä: “Joulupukki muuttanut pois Korvatunturilta! Joulupukki on kyllästynyt Lapin maisemiin ja muuttanut Munkkivuoreen.”

Joulupukki: Mitä ihmettä! Minäkö muuttanut? Täällähän minä olen rakkaalla Korvatunturilla niin kuin ennenkin. Ja täällä ovat kaikki pikkutontut ja vähän isommatkin. Eihän tuo pidä paikkaansa!

Tonttu Tomera: Valeuutinen! Meille kerrottiin tonttukoulussa, että on olemassa valeuutisia.

Tonttu Reipas: Niin, ne näyttävät oikeilta mutta ovat huijausta.

Tonttu Vilkas: Tarvitaan faktantarkistajaa!

Joulupukki: Ei tässä mitään tarkistajaa tarvita. Voin itse tarkistaa, että olen tässä. Annapas, Tonttu Tarmokas, minulle peili. (Tarmokas ojentaa peilin. Pukki katsoo itseään joka puolelta peilistä). Juu, tässä minä näytän olevan. Ja mehän olemme nyt Korvatunturilla.

Jämerä: Mutta mistä tuollainen uutinen voi olla peräisin?

Tomera: Muori, katsopa, mitä siellä sanotaan lähteestä?

Muori: Lähteestä? Tuliko sinulle jano?

Jämerä: Siis että mistä uutinen on lähtöisin? Kuka sen on kirjoittanut?

Muori: Tässä alla lukeekin ihan pienellä, että tämä on mainos. Sitten tässä sanotaan, että että Munkkivuoressa avataan pian Joulupukin puisto. Siellä Joulupukki on tavattavissa ympäri vuoden.

Joulupukki: Siis valepukki tavattavissa! Jopa on paksua!

Muori: Mutta entäs tämä uutinen? “Joulu on peruutettu! On päätetty, että juhlapäivät poistetaan kalenterista ja niiden tilalla on tavallisia arkipäiviä.”

Tonttu Kaihomieli: Voi ei. Miten meille käy? Ei joulua voi ottaa pois!

Reipas: Ei kukaan lapsi ainakaan hyväksy tuollaista.

Joulupukki: Eikä moni aikuinenkaan. Tässä tarvitaan nyt sitä faktantarkistusta.

Tomera: Onko tämäkin valeuutinen? Toivottavasti!

Tietoviisas: Mikä on tämän uutisen lähde? Löytyykö sama uutinen muista tietolähteistä?

Muori: Kuka auttaisi minua löytämään täältä nopeasti muita uutissivuja?

Ripeä: Minä voin auttaa! (Ottaa Muorilta padin.) Katsotaanpa… No mutta täällä lukee, että joulu tulee taas vauhdilla. Siis on tulossa. Ja tässä, että tänä jouluna annetaan hyvän mielen lahjoja.

Jämerä: Ei siis puhuta perumisesta mitään. Katsokaapas, mistä Muorin lukema uutinen oli lähtöisin.

Virkeä: Tässä sanotaan, että joulu on peruutettu, väittää blogissaan Höplä Huijansson.

Kaihomieli: Höplä Huijansson, se vanha valehtelija, joka ei erota yötä päivästä eikä valhetta totuudesta. Eihän hänen sanaansa voi koskaan luottaa!

Joulupukki: Meinasimme silti mennä lankaan. Kannattaa aina tutkia, ovatko uutiset totta. Valeuutisia voi löytyä painetuista lehdistä tai vaikka nettiuutisista. Aina kannattaa olla tarkkana.

Muori: Entäs reseptit ja virkkuuohjeet? Onko sielläkin vääriä aineksia tai ylimääräisiä silmukoita? Voiko mihinkään enää luottaa?

Tietoviisas: Suurin osa uutisista on varmaankin totta. Joskus voi tulla virheitä tai väärinkäsityksiä, mutta toisinaan joku yrittää myös tahallaan huijata. Siksi kannattaa olla valppaana ja tarkistaa epäilyttävät faktat.

Joulupukki: Nyt laitetaan padi kiinni ja palataan jouluvalmisteluihin. Minä asun edelleen täällä Korvatunturilla, ja muutaman päivän päästä lähden taas Petterin kanssa maailman lasten luo lahjasäkkien kanssa. Tulkaahan, pikkutontut,  niin lauletaan yhdessä meidän tunnuslaulu.

SINIVUORTEN YÖ

  1. Sinivuorten yö, siellä uuras työ
se on päättynyt, jo on juhla nyt.
La-la lal-lal-la
helikellot soi, tulla tonttuset voi ilomielin.
  2. Ilta joulun on, käymme joukkohon, kevytkengin vain, sipi-sipsuttain.
La-la lal-lal-la
helikellot soi, tulla tonttuset voi ilomielin.
  3. Pajan tuottehet, somat antimet
kukin tonttu tuo hyvä lapsen luo.
La-la lal-lal-la
helikellot soi, tulla tonttuset voi ilomielin.
  4. Sinivuorten taa pian kiiruhtaa,
tontut uinumaan taas rauhassaan!
La-la lal-lal- la
helikellot soi, tulla tonttuset voi ilomielin.

Näytelmän käsikirjoitus Merja Soininen

Joulu ja valeuutiset

Melkein kaikki ysiluokkalaiset ovat törmänneet valeuutisiin

Mikko Salo faktantarkistus koulussa.jpg

Faktantarkistustunti

Faktabaarin perustajajäsen Mikko Salo kertoi 13.12.2017 yläkoulun 9. luokan oppilaille, miten Faktabaarin asiantuntijoiden käyttämiä menetelmiä voitaisiin soveltaa jokapäiväiseen somen-käyttöön ja presidentinvaalien seurantaan.

vedätys

DISINFORMAATIOSTA

Melkein kaikki oppilaat olivat törmänneet valeuutisiin. Tässä 9 A-luokkalaisten kokemuksia:

Olet törmännyt mielestäsi valeuutisiin? Jos olet, missä mediassa?

  • Olen, Näin monessa mediassa että Lionel Messi olisi Suomessa, Kuusamossa. Näin uutisen monessa mediassa esim. Iltasanomissa.
  • Kyllä olen, aiheena oli joku turha Kylie Jenner huhu siitä et se on raskaana. Törmäsin tähän uutiseen Instagramissa.
  • Olen törmännyt valeuutiseen aika kuuluisan yhdysvaltalaisen sanomalehden sivustolla, jossa tietyn kuuluisan henkilön lauseista oli otettu tiettyjä sanoja jättäen lauseen kokonaan kontekstin ulkopuolelle, täten näyttäen siltä että tämän kuuluisuuden kommentit olisivat olleet rasistisia, vaikka todellisuudessa ne eivät olleet
  • Olen kuullut Fox newsin kertovan kaikenlaisia hulluuksia
  • Kyllä olen törmännyt valeuutisiin monissa paikoissa, eniten twitterissä
  • Fox news on myös sanonut että Pariisissa on No Go Zone ja jotka muistuttavat lähi-idän vaara-aluieta
  • Lisäksi olen nähnyt suurien yhdysvaltalaisten sanomalehtien käyttävän poliitikkojen ja yms. tärkeiden ihmisten lausuntoja kokonaan kontekstin ulkopuolelta. Myös olen nähnyt venäläisiä presidenttiaiheisia artikkeleita, jotka ovat olleet jopa propagandan tapaisia

Mitä jäi mieleesi esityksestä? Tarvitaanko faktantarkistusta Suomessa?

  • Faktantarkistus on tärkeää, ja mielestäni on ongelma ettei voi tietää onko luettu uutinen totta vai ei
  • Eri somekanavien nippelitieto, random facts tms sivujen faktoille ei käytännössä koskaan esitetä lähteitä. Toisaalta ainakin yhdellä sivulla olen nähnyt ilmoitettavan sähköpostiosoitteen, josta varmaan voisi perjaatteessa luotettavuutta ja lähteitä kysellä
  • Kyllä sitä tarvitaan Suomessa, vaikka vähemmän kun jossain muissa maissa.
  • Jäi mieleen baari.
  • Tietenkin faktantarkistusta tarvitaan Suomessa, sillä harvat ihmiset ovat täysin rehellisiä.
  • Siitä minulle jäi mieleen, että kun selailee nettiä, ei kannata uskoa ensi silmäyksellä lähes mitään. Netissä on paljon helpompi kertoa valeita, kun oikeassa keskustelussa.

 

9. luokan oppilaat saivat tunnin esitelmän aikana useita työkaluja median kriittiseen analysoimiseen.

Mikko Salon esitykseen voi tutustua tästä linkistä: Faktantarkistus EDU

FBEDU