Minäkö mediakasvattaja?

Minäkö media

Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Mediakasvatusseura järjestivät yhteistyössä
mediakasvatusseminaariin 31.1.2018.

Seminaari  oli suunnattu koulun parissa toimiville ammattilaisille; opetus-, kirjastoja
nuorisotoimen edustajille sekä muille aiheesta kiinnostuneille.

“Mediakasvatuksen tarve on lisääntynyt lasten ja nuorten kasvavan mediakäytön myötä. Lapset ja nuoret ovat mediasuhteiltaan yksilöllisiä ja omannäköisiään. Vaikka he ovat teknologian käyttäjinä itsevarmoja ja aktiivisia, ovat tutkimukset osoittaneet heidän tarvitsevan edelleen aikuisen tukea ja ohjausta löytääkseen itselleen hyödyllisimmät lähteet ja kehittääkseen mediataitojaan. Monipuoliset mediataidot antavat avaimia niin erilaisten tekstien, kuvien, äänten ja näiden yhdistelmien ymmärtämiselle. Koululla on tärkeä rooli nuorten tasavertaisten media- ja tietoteknisten taitojen ylläpitäjänä.”

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun rehtori Kari Kivinen piti esityksen koulunsa mediakasvatusprojektin kokemuksista otsikolla “OPS 2016 ja mediakasvatus – teoriasta käytäntöön”. Hänen esityksensä on ladattavissa tästä : AVI HRSK lyhyt

 

OPS 2018 ja mk

Advertisements

Somenatiiviksi ei synnytä – Yle ajantasa

 

Tuukka Paananen, Lauri Palsa ja Raili Löyttyniemi Ylen radiostudiossa
Tuukka Paananen, Lauri Palsa ja Raili Löyttyniemi Ylen radiostudiossa

 

Mediaviikon johdosta YLEN ajantasan Tuukka Paananen kutsui studioon projektipäällikkö Lauri Palsan Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista, toimittaja Raili Löyttyniemen Ylen Oppiminen tiimistä ja rehtori Kari Kivisen keskustelemaan aiheesta “Somenatiiviksi ei synnytä”.

Kuuntele radio-ohjelma Ylen Areenasta !

 

Mediataitoviikon logo.jpg

 

Lauri Palsa, projektipäällikkö Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista ja Ylen toimittaja Raili Löyttyniemi kertovat lisää.  , Raili Löyttyniemi ja !

5-luokkalaisten esitys EDUCA-messuilla

HRSK:n 5-luokkalaiset oppilaat esittelivät EDUCA-messuilla mediataitokurssilla oppimiaan asioita. Kurssiin liittyi myös presidentinvaalien seuranta.

Oppilaiden toiveet ovat selkeitä:” Me haluaisimme vaikuttaa ruokapulaan, siihen ettei muovia menisi veteen, että kaikilla olisi puhdasta vettä, että maailmassa olisi enemmän tasa-arvoa ja siihen, että turvapaikanhakijat saisivat paremmat oltavat.

 

Hei,

Olemme Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun viidennen luokan oppilaita.

Esittelemme teille meidän medialukutaitoprojektiamme ja mitä kaikkea olemme oppineet ja tehneet ranskan kielen opettelemisen lisäksi.

Kerromme Mikko Salosta ja Päivälehden museosta jne. mutta ensimmäiseksi kuulette Jarmo Mäkelästä.

Jarmo Mäkelä
Jarmo Mäkelä

Jarmo Mäkelä on entinen toimittaja. Hän tuli koulullemme puhumaan siitä, että mediaan ei aina kannata luottaa.

Hän kertoi esimerkiksi ketun ja kilpikonnan tarinan, jossa kettu sai huijattua kilpikonnalta sen kuoren pois laittamalla uutisen televisioon, että jos antaa kuoren pois niin voi lentää mutta niin ei käynytkään ja kettu söi kilpikonnan.

kettu

Sen tarinan opetuksena oli, että ei kannata luottaa  kaikkeen vaikka se näyttäisikin luotettavalta.

Päivälehden museo

Olimme vierailulla Päivälehden  museossa, jossa opimme sananvapaudesta toimittaja Annan kanssa.

Näimme myös paljon vanhanajan paperipainokoneita. Näimme myös kuinka paljon ihmisiä on mediassa samaan aikaan – ja niitä on paljon.

mikko

Koulumme aloitti syksyllä yhteistyön Faktabaarin kanssa. Mikko Salo – yksi Faktabaarin perustajista – kävi kertomassa meille työstään faktantarkistajana.

Hänkin kertoi meille, että kaikkeen ei mediassa kannata luottaa ja että aina kannattaa tarkistaa onko lähde luotettava.

Opimme myös mitä disinformaatio, misinformaatio ja malinformaatio tarkoittavat.

Disinformaatio tarkoittaa tahallisesti väärän tiedon levittämistä huijaten muita ihmisiä uskomaan siihen.

Misinformaatio tarkoittaa vahingossa väärän tiedon levittämistä eikä sen tarkoituksena ole haitata muita ihmisiä.

Malinformaatio tarkoittaa yksityisasioiden tai muiden ei mediaan kuuluvien asioiden levittämistä.

paneeli

Koulumme 9.-luokkalaiset järjestivät vaalipaneelin, jossa he esittivät eri presidenttiehdokkaita ja heidän puolueitaan.

Me saimme vihreän ja punaisen lapun. Juontajat kysyivät meiltä kysymyksiä, joihin meidän piti vastata nostamalla vihreä (kyllä) tai punainen (ei) lappu.

äänestys

Pääsin parin luokkakaverini kanssa Heurekaan kuuntelemaan Vihreän puolueen puhetilaisuutta ja pääsimme myös henkilökohtaisesti haastattelemaan Pekka Haavistoa.

haavisto

Jännityksestä huolimatta se sujui hyvin ja saimme vastaukset kysymyksiimme, jotka olimme suunnitelleet.

Lisäksi opimme, että Pekka Haavisto halusi pienenä rallikuskiksi.

IMG_4813

Lähetimme kysymyksiä presidenttiehdokkaille. Suurin osa vastasi meille. Me teimme luokan seinälle suuren taulun , jossa oli jokaisesta ehdokkaasta kuva sekä vastanneiden ehdokkaiden vastaukset tiivistettynä.

Kysymysten kautta opimme enemmän ehdokkaista ja heidän näkemyksistään.

Joulu ja valeuutiset

Joulunäytelmässämmekin oli faktantarkistusta, koko luokka oli siinä mukana koska halusimme jakaa faktantarkistusta koko alakoululle.

Nyt jokainen – ykkösluokkalaisista kuutosiin tietää mitä on faktantarkistus.

vaalit

Me kirjoitimme kirjoitelmat “Jos minä olisin presidentti”.

Osa kirjoitelmista pääsi koulun nettisivuille ja tässä pari asiaa mihin me haluaisimme vaikuttaa.

Me haluaisimme vaikuttaa ruokapulaan, siihen ettei muovia menisi veteen, että kaikilla olisi puhdasta vettä, että maailmassa olisi enemmän tasa-arvoa ja siihen, että turvapaikanhakijat saisivat paremmat oltavat.

Meidän projektimme avulla lapset ja nuoret ovat oppineet mitä on demokratia, miten äänestetään, miksi tarvitsemme presidentin. Lisäksi olemme oppineet hakemaan tietoa ja suhtautumaan asioihin kriittisemmin.

Kiitos!

Lukion Mediakurssi vieraili Helsingin Sanomien toimituksessa

Kuva 10

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun mediakurssin oppilaat vierailivat Helsingin Sanomien toimituksessa. Lue tästä otteita heidän raportistaan:

Kuva 11

Helsingin Sanomat puolustaa sananvapautta ja kansalaisten oikeutta saada luotettavaa tietoa

Mediakurssilaisten haastattelema Helsingin Sanomien toimitus puolustaa kansalaisten oikeutta tiedonsaantiin ja korostaa median vastuuta luotettavan tiedon välittäjänä. Median on päätoimittaja Kaius Niemen mukaan tarjottava kansalaisille ”pääsy sellaiseen tietoon, jota muuten ei olisi saatavilla.”

Mediakurssilaiset saivat harvinaisen tilaisuuden päästä seuraamaan uutisjuttujen tekemistä Helsingin Sanomissa 14.12. Kysyimme mm.: Miten uutinen syntyy päivälehden toimituksessa? Mitä työvaiheita siihen liittyy? Mitä tietolähteitä toimittaja käyttää tehdessään uutista? Miten toimittaja valmistautuu haastattelujen tekemiseen? Mediakurssilaisia kiinnosti myös, miten tiedonvälityksen digitalisoituminen, uusien ns. interaktiivisten medioiden ja jakelukanavien yleistyminen sekä mainosrahoituksen siirtyminen yhä enemmän sosiaaliseen mediaan on vaikuttanut uutisten toimittamiseen ja toimittajan työhön.

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan kilpailutilanteen kiristyminen mainosmarkkinoilla on jossain määrin muuttanut myös Helsingin Sanomien toimituspolitiikkaa ja viime aikoina toimituksessa on panostettu entistä enemmän digitaalisten uutissisältöjen kehittämiseen. Kuitenkin ”Hesarilla” on Niemen mukaan edelleen vahva asema myös printtimediassa. Helsingin Sanomat on ”valtakunnallinen paikallislehti” eli koko maan kattavan uutistoiminnan lisäksi sillä on merkittävä rooli erityisesti metropolialueen tapahtumien uutisoinnissa.

Niemen mukaan uutistoiminnan avainsanoja ovat nykyään interaktiivisuus, kokemuksellisuus, yllätyksellisyys ja kiinnostavuus, eli median tulee tarjota lukijoille tarpeeksi kiinnostavia sisältöjä, jotka toisaalta koskettavat lukijakunnan omaa kokemusmaailmaa, mutta avaa samalla uusia näkökulmia yhteiskunnallisen todellisuuden hahmottamisessa. Digitaalinen media tarjoaa myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia aktiiviseen vuorovaikutukseen lukijakunnan kanssa.

Kaius Niemi korostaa Hesarin roolia yhteiskunnallisena toimijana; se on ”riippumaton sanomalehti,” joka tarjoaa ”pääsyn sellaiseen tietoon, jota muuten ei olisi saatavilla.” Monien poliittisten päätösten valmistelu tai päätöksenteko ei välttämättä aina ole avointa, vaikka tällä tiedolla olisi yhteiskunnallista merkitystä. Jotta suuri yleisö voi demokratiassa käydä avointa ja julkista yhteiskunnallista keskustelua, tulee tietoa olla mahdollisimman laajasti ja kattavasti saatavilla. Jotta tieto olisi luotettavaa, tulee median olla sitoutunut tarkistamaan faktat ja korjaamaan mahdolliset virheet.

Mediakentän pirstoutumisesta ja valeuutisten leviämisestä huolimatta lukijakunnalla on Niemen mukaan Suomessa vielä ainakin toistaiseksi kohtuullisen vankka luottamus perinteiseen ja riippumattomaan ammattimediaan, joka on sitoutunut journalismin perusperiaatteisiin.
Lue koko juttu tästä linkistä!

 

HRSK:n medialukutaitoprojekti esittäytyy EDUCA-tapahtumassa

educalogo

 

HRSK:n medialukutaitoprojekti Medialukutaito@presidentinvaalit esittäytyy EDUCA-messuilla lauantaina 27.1.2018 klo 11.45 – 12.30 salissa 201.

Educajpg

Lavalle astuu koulumme oppilaita, opiskelijoita ja opettajia kaikilta asteilta alakoulusta lukioon.

Esityksen päätössanat lausuu Faktabaarin perustajajäsen Mikko Salo, joka on viime viikolla valittu  Komission korkean tason disinformaatio-asiantuntijatyöryhmän (High Level Expert Group) ainoaksi suomalaisjäseneksi.

high level

 

 

Mokasiko media (YLE OPPIMINEN)

mokasiko media 

YLEn oppiminen on julkaissut mielenkiintoisen  “Mokasiko media?” sivuston.

Voit itse päätellä ja pohtia, mokasiko media kahdeksassa esimerkkitapauksessa.

Suomessa Julkisen sanan neuvosto (JSN)  on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa. Se puolustaa myös sanan- ja julkaisemisen vapautta. Lisää tietoa hyvän journalismin ohjeista löytyy  JSN sivuilta.

Neuvostoon voi tehdä kantelun kuka tahansa, jonka mielestä sanomalehdissä tai muussa mediassa on loukattu hyvää journalistista tapaa.

 

Nyt voit itse yrittää ratkoa kahdeksaa pulmaa.  Klikkaa tästä!

 

HRSK:n päivänavauksessa keskusteltiin medialukutaidosta

Lukiolaisten Flora Pehkosen ja Mikael Katajan haastateltavina olivat Yle Uutisten toimittaja Silja Raunio ja mediatutkija Janne Matikainen Helsingin yliopistosta. Tilaisuudessa keskusteltiin erityisesti medialukutaidon merkityksestä, journalismin yhteisistä pelisäännöistä, feikki- tai valeuutisista sekä nuorten medioiden käytöstä. Viime aikoinahan sekä sähköisessä että painetussa mediassa on keskusteltu harhaanjohtavasta mainonnasta ja valeuutisoinnista esimerkiksi presidentinvaalien yhteydessä.

Lue koko artikkeli!