Blog

Featured

#medialiteracy with future voters-projekti

#medialiteracy with future voters-projekti

Syksyllä 2016 Helsingin ranskalais-suomalainen koulu aloitti yhteistyön Faktabaarin kanssa. Yhteistyön tarkoituksena oli testata, voisiko Faktabaarin faktantarkistus menetelmiä soveltaa yläkouluikäisille oppilaille sopivaksi. Kokeilu yhdistettiin kunnallisvaalien seurantaan ja se toteutettiin äidinkielen, historian ja yhteiskuntaopin monialaisena opintokokonaisuutena yläkoulun 9. luokilla.

Faktabaarin faktantarkistaja esitteli oppilaille faktantarkistuksen perusteet ja journalismin perusteet. Oppilaat saivat tehtäväkseen tutkia kuntavaalien materiaaleja nimenomaan nuorten näkökulmasta. Mitä kunnanvaltuusto tekee? Minkälaisia nuoria koskevia päätöksiä on tehty viime vuosien aikana? Miten puolueiden ja ehdokkaiden lupaukset vertautuvat jo tehtyihin päätöksiin.

Oppilaat saivat perustietoja kunnallisvaaleista ja puoluepolitiikasta historian ja yhteiskuntaopin tunnilla opetussuunnitelman mukaisesti. Äidinkielen tunneilla harjoiteltiin debatti- ja viestintätaitoja. Oppilaat analysoivat TV-vaalipaneeleita yhdessä opettajien kanssa.

Oppilaat jaettiin ryhmiin, joissa jokaisella ryhmällä oli erityinen tehtävä: faktantarkistajat, kysymystenlaatijat ja eri puolueiden ohjelmia tutkivat ryhmät.

Roolipelimuodossa järjestetyssä vaalipaneelissa oppilaat pääsivät testaamaan turvallisesti osaamistaan. Eri puolueiden ohjelmiin tutustuneet ryhmät valitsivat keskuudestaan puoluetta vaalipaneelissa edustavan ehdokkaan, jotka pyrkivät vastaamaan esitettyihin kysymyksiin puolueen ohjelman mukaisesti. Kysymyksiä laatineet oppilaat valitsivat, mitä kysymyksiä esittää, ja mihin keskittyä. Faktantarkistajat etsivät jo valmiiksi vastauksia joihinkin valittuihin kysymyksiin – esim. miten puolueet olivat äänestäneet valtuustossa koululeikkauksien puolesta tai nuorisotilojen sulkemista vastaan.

Paneeli oli tavattoman stimuloiva kokemus. Oppilaat kiinnostuivat oikeasti tutkimaan, miten kaupunginvaltuusto oli toiminut edellisellä kaudella, ja miten puolueiden vaalilupaukset eivät aina olleet linjassa jo tehtyjen päätösten kanssa. Puolueohjelmiin syventyneet opiskelijat osasivat vaalitentissä tuoda ”oman” puolueensa teemoja todella taitavasti esille. Ja faktantarkistusosasto löysi mielenkiintoisia tietoja (edellisessä valtuustossa ei ollut yhtään alle 30 vuotiasta edustajaa, koulutusleikkauspäätöksiä oli tehty paljon enemmän, kuin puolueet kertoivat jne). Kysymysten laatijat huomasivat, että tietyn tyyppisiin kysymyksiin on helppo vastata kierrellen. Niinpä he ottivat käyttöön punaiset ja vihreät laput, joilla ehdokkaiden piti ilmaista etukäteen, mitä mieltä he ovat. Samalla menetelmällä he onnistuivat myös aktivoimaan yleisön mukaan debattiin.

Roolipelin paneelin jälkeisellä viikolla järjestettiin oikea vaalipaneeli, johon oli kutsuttu kaikkien puolueiden edustajat. Ehdokkaille kerrottiin, että heidän vastauksiaan on analysoimassa faktantarkistusyksikkö, ja että 9. luokkalaiset ovat tutustuneet kaikkien puolueiden vaalilupauksiin jo ennalta. Kysymystenlaatijaryhmä oli tarkentanut kysymyksiä harjoituksen perusteella ja punaisten ja vihreiden lappujen osuutta oli merkittävästi lisätty.  Vaalipaneeli onnistui erinomaisesti. Tunnelma salissa oli intensiivinen, oppilaat seurasivat debattia erittäin kiinnostuneita, ja aktiivisina.

Oikean ehdokaspaneelin jälkeen oppilaat ottivat osaa varjovaaleihin, jossa he saivat mahdollisuuden äänestää omaa ehdokastaan.

POHDINTAA

Projekti oli sekä opettajien että oppilaiden mielestä erittäin mielekäs kokonaisuus.

Faktantarkistajien metodit ovat sovellettavissa kouluympäristöön. Faktantarkistajat käyttävät tarkistusprosessissa apunaan yliopistojen asiantuntijoita, mikä on kouluympäristössä mahdotonta. Mutta huomasimme pian, että eri aineiden aineenopettajat ovat erittäin halukkaita auttamaan oppilaita etsimään vastauksia oman alansa kysymyksiin. Huomasimme myös, että koulukirjaston ja kirjastonhoitajan tuki on tärkeä oppilaiden tiedonetsinnässä.

Paikalliseen päätöksentekoon perehdyttäminen ja siihen osallistumiseen kannustaminen on kouluille tärkeä, mutta samalla erittäin haasteellinen opetussuunnitelman tavoite. Totesimme, että projektin myötä:

  • Oppilaat kiinnostuivat aidosti kunnallisvaaleista ja niiden teemoista.
  • He oppivat samalla, miten kunnanvaltuusto toimii, ja miten päätöksentekoon voi yrittää vaikuttaa.
  • Oppilaat osallistuivat aktiivisesti paikalliseen debattiin ja pystyivät ymmärtämään eri puolueiden erilaisten mielipiteiden taustoja.
  • Oppilaat oppivat varsin nopeasti käyttämään faktantarkistusmetodeita jokapäiväisessä arjessaan.
  • Erityisen merkittävää on, että he saivat työkaluja siihen, miten suhtautua sosiaalisessa mediassa esiin tuleviin uutisiin ja väitteisiin: tykätäkkö vai ei, jakaa vai ei?

Moni mukana ollut nuori halusi jatkaa projektia pidemmälle. Siksi päätimme perustaa koulumme lukiolaisille räätälöidyn syventävät mediakasvatuskurssin.

Projekti esiteltiin lokakuussa 2017 Evens Foundationin järjestämässä “Media meets literacy”-konferenssissa Sarajevossa. Tässä suomenkielinen esitys: OPS ja faktantarkistus

Jatkamme projektin kehittämistä lukuvuoden 2017-2018 aikana #medialukutaito@presidentinvaalit-teemalla.

Advertisements

Elections approaching: are you ready?

 

BXL esitys kansi

Elections approaching – are you ready?

Fact-checking for educators and future voters

The French Finnish School of Helsinki was invited to present the voter literacy and media and information literacy pilot project in the “Fight disinformation with media literacy” event organised by Evens Foundation  supported by the European Commission Directorate-General for Communications Networks, Content and Technology. The workshop was realised together with the FactBarEDU.

Pirjo Sallinen and Valentina Uitto
Pirjo Sallinen and Valentina Uitto

 

You can download our presentation here: LFF voterliteracy presentation

In the same workshop, the English version of the new voter-literacy toolkit for educators was published. Download your copy here: Voter literacy toolkit EN

BOZAR conference venue
BOZAR conference venue

 

 

 

 

 

Vaalit tulevat – oletko valmis?

Totuus

Vaalit tulevat – oletko valmis?

Koulumme mediakasvatusprojekti on herättänyt kansallista ja kansainvälistä huomiota.

FaktabaariEDUn työryhmä valmisti sen pohjalta “Vaalit tulevat – oletko valmis?”- opetusmateriaalin EU vaalien seurantaan. Materiaalin kirjoittivat VTM Markus Neuvonen ja Petra Piitulainen-Ramsay (esimerkit).

PDF-materiaaliin voi tutustua tästä linkistä: Vaalit tulevat – oletko valmis

 

 

 

Kärsitkö koulustressistä?

Kärsitkö koulustressistä?

Ota talteen ainakin nämä uutisluokkalaisten viisi vinkkiä stressaantuneelle viivyttelijälle!

Kevät voi olla monelle oppilaalle ja opiskelijalle stressaavaa aikaa esimerkiksi kerääntyvien koulutöiden takia. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun uutisluokkalaiset kokosivat parhaat niksit viivyttelevän opiskelijan avuksi.

Lue Helsingin ranskalais-suomalainen koulun oppilaan Agneta Truxin artikkeli, joka julkaistiin 24.4.2018  YLEn uutisluokassa!

Suulliset lähteet: Marja-Liisa Trux ja Tuisku Uski

Yle Uutisluokka

Blogikirjoitus medialukutaitoprojektin esittelystä

 

 

EDUCA PPT

Mietteitä medialukutaitoprojektin EDUCA esittelystä

Kuvataiteilija, kuvittaja ja tuleva kuvataidekasvattaja Sini sekä kielestä kiehtoutunut sanaseikkailija, monikielisyystutkija ja kieltenopettaja Satu keskustelevat blogissaan satunnaisissa arjen kohtaamisissa kielen ja visuaalisuuden yhteen kietoutumisesta.

He vierailivat EDUCA messuilla HRSK:n medialukutaitoprojektin esittelyssä. Lue tästä heidän blogiartikkelinsa. Se löytyy myös osoitteesta:

http://www.tarusola.fi/kielikuvakohtaamisia/messut/educassa/

 

 

Minäkö mediakasvattaja?

Minäkö media

Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Mediakasvatusseura järjestivät yhteistyössä
mediakasvatusseminaariin 31.1.2018.

Seminaari  oli suunnattu koulun parissa toimiville ammattilaisille; opetus-, kirjastoja
nuorisotoimen edustajille sekä muille aiheesta kiinnostuneille.

“Mediakasvatuksen tarve on lisääntynyt lasten ja nuorten kasvavan mediakäytön myötä. Lapset ja nuoret ovat mediasuhteiltaan yksilöllisiä ja omannäköisiään. Vaikka he ovat teknologian käyttäjinä itsevarmoja ja aktiivisia, ovat tutkimukset osoittaneet heidän tarvitsevan edelleen aikuisen tukea ja ohjausta löytääkseen itselleen hyödyllisimmät lähteet ja kehittääkseen mediataitojaan. Monipuoliset mediataidot antavat avaimia niin erilaisten tekstien, kuvien, äänten ja näiden yhdistelmien ymmärtämiselle. Koululla on tärkeä rooli nuorten tasavertaisten media- ja tietoteknisten taitojen ylläpitäjänä.”

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun rehtori Kari Kivinen piti esityksen koulunsa mediakasvatusprojektin kokemuksista otsikolla “OPS 2016 ja mediakasvatus – teoriasta käytäntöön”. Hänen esityksensä on ladattavissa tästä : AVI HRSK lyhyt

 

OPS 2018 ja mk

Somenatiiviksi ei synnytä – Yle ajantasa

 

Tuukka Paananen, Lauri Palsa ja Raili Löyttyniemi Ylen radiostudiossa
Tuukka Paananen, Lauri Palsa ja Raili Löyttyniemi Ylen radiostudiossa

 

Mediaviikon johdosta YLEN ajantasan Tuukka Paananen kutsui studioon projektipäällikkö Lauri Palsan Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista, toimittaja Raili Löyttyniemen Ylen Oppiminen tiimistä ja rehtori Kari Kivisen keskustelemaan aiheesta “Somenatiiviksi ei synnytä”.

Kuuntele radio-ohjelma Ylen Areenasta !

 

Mediataitoviikon logo.jpg

 

Lauri Palsa, projektipäällikkö Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista ja Ylen toimittaja Raili Löyttyniemi kertovat lisää.  , Raili Löyttyniemi ja !

Presidenttiehdokkaat vastasivat HRSK:n kiperiin kysymyksiin kukin omalla tavallaan

“Jokainen sukupolvi yleensä löytää omat aikaan sopivat vaikuttamisen keinot” – presidenttiehdokkaat vastasivat HRSK:n kiperiin kysymyksiin kukin omalla tavallaan.

HRSK:n toimittajat lähettivät vaalien alla sähköpostitse kaikille presidenttiehdokkaille kolme ajankohtaista kysymystä:

Millaisia aloitteita olisitte presidenttinä valmis tekemään, että nuoret saataisiin aktiivisemmin osallistumaan politiikkaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun?

Voisiko esim. sähköinen media tarjota tässä uusia vaikuttamisen mahdollisuuksia?

Jos tulisitte valituksi, mihin suuntaan aikoisitte kehittää suomalaista yhteiskuntaa? Millaisena näette Suomen kahdenkymmenen vuoden päästä?

Mitä turvallisuusuhkia näette Suomen lähiympäristössä tai kauempana tällä hetkellä?

niinistc3b6-4

Tässä ehdokkaiden vastaukset:

RKP:n Nils Torvalds vastasi kykenevänsä nostamaan esille mielenkiintoisia teemoja, mutta hän luottaisi presidenttinä myös nuorten kykyyn tarttua tulevaisuuden haasteisiin.

Torvalds toteaa, että 20 vuoden kuluttua meillä on käsissämme valtavia haasteita kun maailma muuttuu yhä kovemmalla tahdilla. Hänen mukaansa meidän tulee pysyä mukana tässä kehityksessä, mikä Torvaldsin mukaan vaatii lisää panostusta monipuoliseen koulutukseen. Hän korostaa myös innovatiivisuutta sekä teknologian merkitystä tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa.

Kysyttäessä mitkä ovat Suomen turvallisuuden suurimpia uhkia Torvalds mainitsee lähiympäristössä Venäjän sen epävakauden ja huonon hallintojärjestelmän takia. Lisäksi Afrikan kasvava väestö tulee olemaan uhka yhteisvaikutuksessa ilmastonmuutoksen kanssa. ”Kaiken lisäksi meitä on kohta 9 miljardia ihmistä maailmassa. Kaikille pitää taata ruokaa ja vettä. Siinä haasteita ihan riittävästi.”

Torvaldsin lausunnot tulevaisuudesta antavat sinällään realistisen kuvan, etteivät hänen mukaansa ongelmat ole parissa kymmenessä vuodessa ohitse, vaan ennemminkin kasvavat. Hän mainitse alati kiihtyvän kehityksen, mutta ei selitä sitä syvemmin, mikä kertoo haasteiden vaihtelevuudesta. Suomen turvallisuusuhat Torvalds tiivistää hyvin ja loogisesti perustellen.

Keskustan Matti Vanhanen olisi presidenttinä valmis kuuntelemaan nuorten näkemyksiä ja hän avaisi presidentinlinnan ovet mm. nuorille, joille tarjoutuisi siten tilaisuus tuoda esiin erilaisia toimenpide-ehdotuksia. Matin mukaan “jokainen sukupolvi yleensä löytää omat aikaan sopivat vaikuttamisen keinot” mutta Keskustan ehdokas on huolissaan siitä, että nuoret jakautuvat politiikasta paljon kiinnostuneisiin ja niihin, joita se ei voisi vähempää kiinnostaa. Vanhanen ilmoittaa myös tukevansa kunnallisvaalien äänestysikärajan laskemista kuuteentoista ikävuoteen, mikä hänen mukaansa päästäisi nuoret vaikuttamaan kotonaan tunteviin asioihin.

Suomi on Vanhasen mukaan 20 vuoden päästä alueellisesti eheä ja oikeudenmukainen. Keskustelu ja debatti ovat mahdollisia tärkeistä asioista ja Suomi on osana laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Suomi on myös aktiivinen Afrikan nostamisessa tulevaisuuden maanosaksi ja jatkamme yhä panostusta koulutukseen sekä tutkimukseen.

Suurimmiksi turvallisuusuhiksi Vanhanen listaa välinpitämättömyyden ja kansainvälisten sääntöjen halveksunnan ja siinä syyttävä sormi osoittaa Venäjälle sen Krimin valtauksen takia. Myös miljoonien afrikkalaisten turvapaikanhakijoiden aalto voi koetella Suomen kestokykyä.

Vanhanen keskittyy paljon nuorten asemaan nyt ja tulevaisuudessa. Hänen huolensa nuorten jakautumisesta on todellinen ja hän tarjoaa siihen ratkaisun, jonka pystyisi presidenttinä toteuttamaan. Turvallisuusuhista Vanhanen mainitsee Venäjän ja Afrikan lisäksi kansainvälisen yhteisön, jonka sääntöjen rikkominen voi levitä Ukrainan kriisin vaikutuksesta muualle.

SDP:n ehdokas Tuula Haatainen rinnastaa vastauksessaan nuorten ja lasten koulutuksen parantamisen yhteiskunnallisen tasa-arvon parantamiseen:

“Iso tavoite on vähentää yhteiskunnallista eriarvoistumista. Keskeisiä keinoja tähän on tarjota laadukasta koulutusta kaikille lapsille ja nuorille. Hyvinvointivaltio palveluineen auttaa myös monin tavoin eriarvoistumisen vähentämisessä.”

Haatainen ei vastauksessaan keskity nuorten aseman parantamiseen, vaan koko yhteiskunnan parantamiseen nuorten kautta. Hän ei myöskään valitettavasti kerro näkemyksiään suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta.

Turvallisuusuhiksi Suomea kohtaan Haatainen nimeää Venäjän ja Eu:n välien huonontumisen, sekä Ukrainan kriisin pitkittymisen. Turvallisuusuhiksi muualla maailmassa Haatainen luettelee myöskin konfliktit Korean niemimaalla sekä Syyrian sodan: ”Syyrian sota sekä muut alueelliset konfliktit Välimeren eteläpuolella ovat johtaneet siihen, että ihmiset ovat joutuneet lähtemään pakolaisiksi. Näistä osa on hakenut turvaa EU:n alueelta.”
Vasemmistoliiton Merja Kyllönen kertoo pitävänsä nuorten poliittista asemaa tärkeänä. Hän aikoo laajentaa poliittista vuoropuhelua kouluihin ja “tuoda päätöksentekoa lähemmäs nuoria.” Kyllönen myöskin painottaa sitä, että nuorten aseman parantaminen parantaa koko yhteiskuntaa tulevaisuudessa.

Koskien suomalaista yhteiskuntaa, Kyllönen kertoo haluavansa Suomen pysyvän sotilaallisesti puolueettomana, jolloin Suomi voisi toimia esimerkkinä muille maille demokraattisesta ja tasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Kyllösen mukaan Suomen politiikan tulee myöskin pohjautuvan tiukkaan ilmastopolitiikkaan: “Kaikki poliittiset päätökset on pohjauduttava kestävään ilmastopolitiikkaan. Turvallinen yhteiskunta on mahdollinen vain, jos vastataan ilmastonmuutoksen sekä luonnonvarojen riittävyyden haasteeseen ja pidetään elinympäristö elinkelpoisena.”

Suomen turvallisuusuhkina Kyllönen mainitsee ihmisten eriarvoistumisen ja ilmastonmuutoksen. Lausunnossaan Kyllönen puhuu vain yhteiskunnan sisäisestä eriarvoistumisesta, taloudesta ja ympäristöstä. Hän ei näe Suomeen kohdistuvan mitään sotilaallista uhkaa. Kyllönen aikoo arvokeskustelun kautta mm. poistaa syrjintää ja tuloeroja.

Paavo Väyrynen (sit.) vastasi kysymyksiimme lyhyillä, mutta ytimekkäillä lauseilla, joten ne on liitetty tekstiin kokonaisuudessaan: “Rohkaisisin nuoria osallistumaan nuorisovaltuustojen työhön ja vierailisin nuorten parlamentin istunnossa.” Ehdokas Väyrynen aikoo siis nähtävästi parantaa nuorten asemaa oman esimerkkinsä kautta.

“Kehittäisin Suomea itsenäisempään, ympäristöllisesti kestävämpään sekä taloudellisesti ja alueellisesti tasa-arvoisempaan suuntaan.” Lausunto on mielenkiintoinen muutamasta syystä. Ensinnäkin Väyrynen ei kerro, miten hän aikoo saavuttaa nimeämänsä päämäärät. Toiseksi “itsenäisempi ja alueellisesti tasa-arvoisempi suunta” on epämääräinen vastaus. Eikö Suomi ole tarpeeksi itsenäinen? Mitä Suomen alueellisia eroja Väyrynen haluaa muuttaa?

“Suomen lähialueiden huolestuttavimpia uhkia ovat sotilaallisen vastakkainasettelun kiihtyminen sekä Itämeren huono tila. Kauempana olevia uhkia ovat suurvaltojen välinen vastakkainasettelu, lukuisat tuhoisat sodat, ilmastonmuutos sekä ihmisten muuttovirrat köyhemmistä maista rikkaampiin.” Väyrysen sanavalinta on pantava merkille: ilmastonmuutos on hänen mukaan “kaukainen” uhka Suomelle. Lausunto antaa myös ymmärtää pakolaisten olevan ongelma jossain kaukana, mutta Suomessa heillä ole ongelmia.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä ja Vihreiden ehdokas Pekka Haavistolta emme saaneet vastausta kysymyksiin, mutta esimerkiksi kysymykseen nuorten osallistumisesta ja kiinnostumisesta politiikkaan he antoivat haastattelun 13. marraskuuta järjestetyn vaalipaneelin jälkeen. Ks. tarkemmin tästä:

https://webonline.blog/2017/11/29/hrsk-presidentinvaalipaneelissa-13-11-2017-ehdokkaat-hrskn-lukiolaisten-haastateltavina/

 

Tuolloin Niinistö mainitsi ettei ketään voi pakottaa innostumaan asioista ja siksi politiikasta pitäisi tehdä yleisesti kiinnostavaa.

Pekka Haaviston mukaan poliitikoille, jopa presidentille on tärkeää olla yhteydessä nuoriin ja muihin erityisryhmiin. Hän käyttäisi presidenttinä arvovaltaansa siten, että avoimesti tapaisi ihmisiä. Näin hän toivoo osoittavansa ihmisille, että heidän asioistaan ollaan kiinnostuneita, että heidän kanssa halutaan olla tekemisissä, mikä voisi johtaa ihmisten yleisempään osallistumiseen politiikassa.
HRSK ei valitettavasti tavoittanut myöskään Perussuomalaisten Laura Huhtasaarta, joten hänen lausuntonsa puuttuvat tästä jutusta. Voimme silti spekuloida hänen mahdollisia vastauksiaan kysymyksiimme:

Huhtasaari arvostaa perinteisiä suomalaisia arvoja, kuten uskonnonvapautta. (http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242063-mika-uskonvapaus) Huhtasaari on myöskin blogissaan kertonut avoimesti ihailevansa Amerikan presidentti Donald Trumpia: “Amerikkalaiset saivat presidentiksi Miehen! Eivät hiirtä.” Tästä saamme osviittaa siitä, minkälaiseen suuntaan Huhtasaari aikoisi viedä suomalaista yhteiskuntaa.

Koskien turvallisuusuhista, joita Suomi kohtaa, voimme olettaa maahanmuuton olevan tärkeä aihe Huhtasaaren vastauksessa. Hän on jo mm. puhunut blogissaan tiukemman maahanmuuttopolitiikan puolesta.

http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242013-johtajuus-puuttuu

Suomen turvallisuudesta on tulkintaeroja

Ehdokkaiden lausunnoista löytyy paljolti pienempiä eroja, mutta suuria jakoja linjoissa. Esimerkiksi RKP:n Nils Torvalds ja Keskustan Matti Vanhanen pitävät Afrikan elinolojen huononemista ja siitä johtuvaa massiivista siirto- ja pakolaisuutta Suomelle uhkana, johon pitää varautua. Valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen näkee sen sijaan ilmastonmuutoksen ja sen mahdolliset seuraukset Suomelle kaukaisena uhkana.

Nuorten poliittisen osallistumisen lisäämiseksi SDP:n Tuula Haatainen kertoo ratkaisuksi suomalaisen hyvinvointivaltion parantamisen, parantaen nuorten asemaa muun yhteiskunnan mukana. Paavo Väyrynen ja Vihreiden Pekka Haavisto olisivat sen sijaan suoraan yhteydessä nuoriin, keskustellen nuorten omista asioista.

Mikael Kataja

Paavo Honkanen

Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja lukio