Älä usko lauluihin…

Musikaali juliste teksti

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun mediaprojektissa pohditaan valeuutisia myös draaman keinoin. Koulun opettajien ja oppilaiden yhteisesti valmistamassa musikaalissa “L’histoire emboîtée- tarkoituksen palasia” pohditaan mikä on totta ja mikä tarua.

Musikaalissa liikutaan Suomi-100 teemalla eri vuosikymmenillä ja käsitellään samalla myös hyvin ajankohtaisia aiheita: “Jos maailma on täynnä valemediaa ja valetietoa, mitä järkeä on yrittää löytää jotain aitoa ja oikeaa historiasta, joka on jo mennyt.”

Näytelmä päättyy Apulannan kappaleeseen:

“Älä usko lauluihin
Ne tekee susta haaveilijan
Ne voi saada sut kaivelemaan asioita, joita sun mieles koittaa sua suojella
Niil on tapana sotkee kaikki ajatukset, ja jättää kaaokseen”

muistoja

 

Alla ote näytelmän käsikirjoituksesta:

KOHTAUS 11. Totta ja tarua koulussa

Opettaja: Suomi 100 vuotta -työskentely jatkuu vielä marraskuun loppuun. Viimeisten töiden pitäisi olla esittelykunnossa joulukuun ensimmäisellä viikolla.

Pate: Uh huh. En jaksaisi ihan näin paljon panostaa.

Xavier: Muista rintsikanpolttajat. Voidaan panna paremmaksi ja tuoda rynkky luokkaan.

Sanna: Sori kundit. Itse asiassa Vanhalla ylioppilastalolla ei poltettukaan rintsikoita. Ne vaan aikoi.

Daniel: Mikä pettymys!

Xavier: Huijarimummut!

Kielo: Niin, mutta ne olisi halunnu polttaa.

Sanna: Mutta ei sitten ollut kehdannu kuitenkaan.

Kielo: Mutta sitten ne aina muisteli sitä tapahtumaa, niin kuin se olisi tapahtunut, ja sitten vaan meni unelmat ja todellisuus sekasin.

Sonja: Kummasti menneisyys vääristyy tai muuttuu ajan kuluessa.

Lea: Ei se ajasta johdu, se riippuu siitä, kenen näkökulmasta asiaa katsoo, kenen muistoja kertoo.

Xavier: Taitaa olla tarinaa koko Vanhan valtaus.

Kielo: Ei kun kyllä se tapahtui. Siitä on kuviakin.

Matilda: Ellei sitten ole photoshopattuja.

Pate: Vain Wikipediaan voi luottaa.

Sonja: Just joo. Ja Donald Trumpiin!

Lea: Lähdekritiikiä hyvät toverit.

Karita: Mä luotan vain itseeni. Se on tosi kuin vesi.

Lea: Ei mitään absoluuttista totuutta ole olemassa.

Sonja: Ainakaan nykyaikana. Nettiaikana.

Hanna: Totuutta on helppo vääristellä.

Kielo: Joo, meidän ajassa liikkuu paljon valetietoa.

Opettaja: Meidän aikaamme on kutsuttu totuuden jälkeiseksi ajaksi. Suuri osa ihmiskunnan tietämyksestä on jokaisella omassa taskussa älypuhelimessa. Sieltä löytyy yliopistojen ja tutkimuslaitosten julkaisut – kissavideoiden perästä. Mitä sinä haluat tietää ajastamme?

Xavier: Meidän tunti loppu jo eikä mulle selvinnyt, polttiko kukaan ikinä missään rintsikoita.

Hanna: Toi on taas niin tota, kissavideoita. Latteaa ajattelua.

Sanna: Täytyy sanoa: olin pettynyt, ettei mummo ollut uskaltanut.

Kielo: Sama täällä.

Maria: Mä en tiedä mitä ajatella. Jos maailma on täynnä valemediaa ja valetietoa, mitä järkeä on yrittää löytää jotain aitoa ja oikeaa historiasta, joka on jo mennyt.

loppulaulu

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s