Minäkö mediakasvattaja?

Minäkö media

Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Mediakasvatusseura järjestivät yhteistyössä
mediakasvatusseminaariin 31.1.2018.

Seminaari  oli suunnattu koulun parissa toimiville ammattilaisille; opetus-, kirjastoja
nuorisotoimen edustajille sekä muille aiheesta kiinnostuneille.

“Mediakasvatuksen tarve on lisääntynyt lasten ja nuorten kasvavan mediakäytön myötä. Lapset ja nuoret ovat mediasuhteiltaan yksilöllisiä ja omannäköisiään. Vaikka he ovat teknologian käyttäjinä itsevarmoja ja aktiivisia, ovat tutkimukset osoittaneet heidän tarvitsevan edelleen aikuisen tukea ja ohjausta löytääkseen itselleen hyödyllisimmät lähteet ja kehittääkseen mediataitojaan. Monipuoliset mediataidot antavat avaimia niin erilaisten tekstien, kuvien, äänten ja näiden yhdistelmien ymmärtämiselle. Koululla on tärkeä rooli nuorten tasavertaisten media- ja tietoteknisten taitojen ylläpitäjänä.”

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun rehtori Kari Kivinen piti esityksen koulunsa mediakasvatusprojektin kokemuksista otsikolla “OPS 2016 ja mediakasvatus – teoriasta käytäntöön”. Hänen esityksensä on ladattavissa tästä : AVI HRSK lyhyt

 

OPS 2018 ja mk

Advertisements

Somenatiiviksi ei synnytä – Yle ajantasa

 

Tuukka Paananen, Lauri Palsa ja Raili Löyttyniemi Ylen radiostudiossa
Tuukka Paananen, Lauri Palsa ja Raili Löyttyniemi Ylen radiostudiossa

 

Mediaviikon johdosta YLEN ajantasan Tuukka Paananen kutsui studioon projektipäällikkö Lauri Palsan Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista, toimittaja Raili Löyttyniemen Ylen Oppiminen tiimistä ja rehtori Kari Kivisen keskustelemaan aiheesta “Somenatiiviksi ei synnytä”.

Kuuntele radio-ohjelma Ylen Areenasta !

 

Mediataitoviikon logo.jpg

 

Lauri Palsa, projektipäällikkö Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista ja Ylen toimittaja Raili Löyttyniemi kertovat lisää.  , Raili Löyttyniemi ja !

5-luokkalaisten esitys EDUCA-messuilla

HRSK:n 5-luokkalaiset oppilaat esittelivät EDUCA-messuilla mediataitokurssilla oppimiaan asioita. Kurssiin liittyi myös presidentinvaalien seuranta.

Oppilaiden toiveet ovat selkeitä:” Me haluaisimme vaikuttaa ruokapulaan, siihen ettei muovia menisi veteen, että kaikilla olisi puhdasta vettä, että maailmassa olisi enemmän tasa-arvoa ja siihen, että turvapaikanhakijat saisivat paremmat oltavat.

 

Hei,

Olemme Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun viidennen luokan oppilaita.

Esittelemme teille meidän medialukutaitoprojektiamme ja mitä kaikkea olemme oppineet ja tehneet ranskan kielen opettelemisen lisäksi.

Kerromme Mikko Salosta ja Päivälehden museosta jne. mutta ensimmäiseksi kuulette Jarmo Mäkelästä.

Jarmo Mäkelä
Jarmo Mäkelä

Jarmo Mäkelä on entinen toimittaja. Hän tuli koulullemme puhumaan siitä, että mediaan ei aina kannata luottaa.

Hän kertoi esimerkiksi ketun ja kilpikonnan tarinan, jossa kettu sai huijattua kilpikonnalta sen kuoren pois laittamalla uutisen televisioon, että jos antaa kuoren pois niin voi lentää mutta niin ei käynytkään ja kettu söi kilpikonnan.

kettu

Sen tarinan opetuksena oli, että ei kannata luottaa  kaikkeen vaikka se näyttäisikin luotettavalta.

Päivälehden museo

Olimme vierailulla Päivälehden  museossa, jossa opimme sananvapaudesta toimittaja Annan kanssa.

Näimme myös paljon vanhanajan paperipainokoneita. Näimme myös kuinka paljon ihmisiä on mediassa samaan aikaan – ja niitä on paljon.

mikko

Koulumme aloitti syksyllä yhteistyön Faktabaarin kanssa. Mikko Salo – yksi Faktabaarin perustajista – kävi kertomassa meille työstään faktantarkistajana.

Hänkin kertoi meille, että kaikkeen ei mediassa kannata luottaa ja että aina kannattaa tarkistaa onko lähde luotettava.

Opimme myös mitä disinformaatio, misinformaatio ja malinformaatio tarkoittavat.

Disinformaatio tarkoittaa tahallisesti väärän tiedon levittämistä huijaten muita ihmisiä uskomaan siihen.

Misinformaatio tarkoittaa vahingossa väärän tiedon levittämistä eikä sen tarkoituksena ole haitata muita ihmisiä.

Malinformaatio tarkoittaa yksityisasioiden tai muiden ei mediaan kuuluvien asioiden levittämistä.

paneeli

Koulumme 9.-luokkalaiset järjestivät vaalipaneelin, jossa he esittivät eri presidenttiehdokkaita ja heidän puolueitaan.

Me saimme vihreän ja punaisen lapun. Juontajat kysyivät meiltä kysymyksiä, joihin meidän piti vastata nostamalla vihreä (kyllä) tai punainen (ei) lappu.

äänestys

Pääsin parin luokkakaverini kanssa Heurekaan kuuntelemaan Vihreän puolueen puhetilaisuutta ja pääsimme myös henkilökohtaisesti haastattelemaan Pekka Haavistoa.

haavisto

Jännityksestä huolimatta se sujui hyvin ja saimme vastaukset kysymyksiimme, jotka olimme suunnitelleet.

Lisäksi opimme, että Pekka Haavisto halusi pienenä rallikuskiksi.

IMG_4813

Lähetimme kysymyksiä presidenttiehdokkaille. Suurin osa vastasi meille. Me teimme luokan seinälle suuren taulun , jossa oli jokaisesta ehdokkaasta kuva sekä vastanneiden ehdokkaiden vastaukset tiivistettynä.

Kysymysten kautta opimme enemmän ehdokkaista ja heidän näkemyksistään.

Joulu ja valeuutiset

Joulunäytelmässämmekin oli faktantarkistusta, koko luokka oli siinä mukana koska halusimme jakaa faktantarkistusta koko alakoululle.

Nyt jokainen – ykkösluokkalaisista kuutosiin tietää mitä on faktantarkistus.

vaalit

Me kirjoitimme kirjoitelmat “Jos minä olisin presidentti”.

Osa kirjoitelmista pääsi koulun nettisivuille ja tässä pari asiaa mihin me haluaisimme vaikuttaa.

Me haluaisimme vaikuttaa ruokapulaan, siihen ettei muovia menisi veteen, että kaikilla olisi puhdasta vettä, että maailmassa olisi enemmän tasa-arvoa ja siihen, että turvapaikanhakijat saisivat paremmat oltavat.

Meidän projektimme avulla lapset ja nuoret ovat oppineet mitä on demokratia, miten äänestetään, miksi tarvitsemme presidentin. Lisäksi olemme oppineet hakemaan tietoa ja suhtautumaan asioihin kriittisemmin.

Kiitos!

HRSK:n medialukutaitoprojekti esittäytyy EDUCA-tapahtumassa

educalogo

 

HRSK:n medialukutaitoprojekti Medialukutaito@presidentinvaalit esittäytyy EDUCA-messuilla lauantaina 27.1.2018 klo 11.45 – 12.30 salissa 201.

Educajpg

Lavalle astuu koulumme oppilaita, opiskelijoita ja opettajia kaikilta asteilta alakoulusta lukioon.

Esityksen päätössanat lausuu Faktabaarin perustajajäsen Mikko Salo, joka on viime viikolla valittu  Komission korkean tason disinformaatio-asiantuntijatyöryhmän (High Level Expert Group) ainoaksi suomalaisjäseneksi.

high level

 

 

Suuri vaalipaneeli

vaalipaneeli 1

HRSK:n vaalipaneeli

HRSK:n 9-luokkalaiset oppilaat järjestivät koulun 5. ja 7-12 luokkalaisille 10.1.2018 mielenkiintoisen vaalipaneelin.

Vaalipaneeli 3 ehdokkaat

Tilaisuuteen oli saapunut peräti 9 presidenttiehdokasta eri puolueista.

Vaalipaneeli 2

Ehdokkaat vastasivat ansiokkaasti nuorten laatimiin kysymyksiin. Heillä oli mahdollisuus myös esittää omat vaalivideonsa.  Ylläolevassa kuvassa  Kristillisen puolueen edustaja lupaa turvallisuutta äänestäjilleen.

Vaalipaneeli kokoomus

Videot oli taltioitu huolella ja ne toivat hienosti esille eri puolueiden tärkeiksi nostamia asioita. Yllä Kokoomuksen edustajan tyylinäyte.

DSC_0061

Yleisö otti aktiivisesti osaa debattiin punaisin (EI) ja vihrein (KYLLÄ) lapuin.

Vaalipaneeli 5 yleisö (2)

Suurin osa yleisöstä oli sitä mieltä, että 16-vuotiaille pitäisi antaa mahdollisuus äänestää omasta tulevaisuudestaan ja että jos nuorilla olisi äänioikeus, niin he myös ahkerasti sitä käyttäisivät!

Vaalipaneeli 4 mikko puhuu (2)

Lopuksi Faktabaarin Mikko Salo antoi ehdokkaille ansaittua tunnustusta hyvistä vastauksista ja kehui aktiivista yleisöä. Hän kehotti kuitenkin kaikkia suhtautumaan rakentavan kriittisesti ehdokkaiden vaalilupauksiin.

 

 

 

 

Presidenttiehdokkaiden uudenvuodenpuheita

 

TS Niinistön puhe

 

Presidenttiehdokkaiden uudenvuodenpuheita

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti tavanomaiseen tapaan presidentin perinteisen uudenvuodenpuheen. Puhe on nähtävissä mm. Areenassa.

Helsingin Sanomien mukaan ainakin perussuomalaisten Laura Huhtasaari, vihreiden Pekka Haavisto ja Sdp:n Tuula Haatainen toimittivat maanantaina julkisuuteen uudenvuodenpuheitaan tai -tervehdyksiään. Kaikki kolme käsittelivät muun muassa eriarvoistumista.

SDP:n Tuula Haataisen FB:ssä julkaistu uudenvuodenpuhe näkyy tässä!

Perussuomalaisten Laura Huhtasaaren puhe on nähtävissä tässä!

Vihreiden Pekka Haaviston uudenvuodenpuhe oli taltioitu hänen entisessä koulussaan, Munkkivuoren yhteiskoulussa, joka nykyään on Helsingin ranskalais-suomalainen koulu. Puheen voi katsoa kokonaisuudessaan tästä!

Tasapuolisuuden nimissä toivotamme kaikki muutkin presidenttiehdokkaat tervetulleeksi vierailemaan koulullamme!

haavisto hrsk

Otteita Pekka Haaviston uudenvuodenpuheesta

Pekka Haavisto vieraili vuodenvaihteessa vanhalla koulullaan – Munkkivuoren yhteiskoulussa. Nykyään samoissa tiloissa toimii Helsingin ranskalais-suomalainen koulu.

Puheessaan Pekka Haavisto viittasi useaan otteeseen koulumaailmaan. Seuraavassa otteita hänen puheestaan.

*******

“Hyvät ystävät, bästa vänner

Tämä oli minun kouluni 60- ja 70-lukujen vaihteessa. Seinät ja käytävät ovat samat, mutta nyt täällä ovat uudet opettajat ja oppilaat – ja uudenlaiset oppikirjat. Myös koulun nimi on vaihtunut. Mutta sen tehtävä ei ole muuttunut.

Tämä on edelleen koulu, ja sen seinien sisällä kasvaa taas uusi sukupolvi Suomea rakentamaan.

Koulu on rakennus, jossa on neljä seinää – ja jonka sisällä on tulevaisuus. Olen usein ajatellut vanhoja opettajiani. Oppiaineitakin tärkeämpi asia oli heidän persoonallisuutensa ja kykynsä joskus myös vähäeleisesti ja hienotunteisesti tukea oppilaita. Jokainen oppilas on yksilö, ja koulun pitäisi tukea aivan jokaista.

Tämän koulun juhlasalissa ei annettu aplodeja vain laudatur-ylioppilaille, vaan myös sille kaverille, joka tuplasi jokaisen lukioluokkansa. Hänelle aplodit olivat kaikkein raivokkaimmat. Jäi sellainen tunne, että tässä koulussa tuetaan tarpeen vaatiessa molemmista kainaloista.

Myös tänään tarvitaan opettajia, jotka laittavat likoon oman persoonansa, kannustavat katsomaan tulevaisuuteen ja välittävät oppilaille omia arvojaan ja omaa ajatteluaan. Näiden seinien sisällä opin, että maailma muuttuu kun sitä muutetaan.

..

Kouluissa on virallinen opetussuunnitelma, mutta sen takana tapahtuu paljon. Yksi meidän ”luokkahuoneistamme” olivat nämä naulakot, joissa kavereiden kanssa saatoimme jäädä puhumaan vaikka iltaan asti yhteiskunnasta, tulevaisuudesta, luonnosta ja filosofiasta.

Nyt olen kiertänyt paljon kouluissa, joissa käytännön rauhantyötä tehdään vaikka vertaissovittelun Verson muodossa. Kun koulussa opitaan kohtaamaan ja ratkaisemaan ristiriitoja, se taito säilyy läpi elämän.

Jo tuolloin kouluaikana keskusteluissamme nousi esiin arvoja ja ihanteita, joita haluan yhä tänä päivänä puolustaa. Kannatan avoimuutta kaikessa päätöksenteossa ja politiikassa ja vastustan vihapuhetta, syrjintää ja pyrkimyksiä vaientaa toisia ihmisiä. Jo koulussa opimme, että heikoimpia on puolustettava ja on tuettava heitä, joiden ääni ei tule muuten kuuluviin.

MeToo –kampanja on tuonut esiin härintää ja kiusaamista kouluissa ja työpaikoilla. Siihen on heti puututtava.

Jos jo koulussa opitaan rauhantyötä, niitä taitoja tarvitaan tänä päivänä niin Pohjois-Afrikan, Lähi-idän, Ukrainan ja Venäjän kriisin tai Pohjois-Korean ydinaseuhan ratkaisemisessa. Pidetään Suomi rauhanvälityksen suurvaltana.

Näillä käytävillä oli joskus luontokerho Vanessan ympäristöviikon näyttely siitä, mitä tapahtuu jos vesien, ilman ja maaperän saastuttaminen jatkuu. Tai rauhanviikon näyttely maailman konflikteista. Kaikki eivät olleet samaa mieltä kaikesta.  Välillä opettajainhuoneen ovet paukkuivat, rehtorin kansliaan oli jonoa, ja joskus jotkut taisivat mököttääkin.

Mutta näin opittiin käytännössä ilmaisun vapautta, toisen mielipiteen kunnioittamista ja demokratiaa.

Lapset ja nuoret eivät ole vain tulevaisuuden tekijöitä, vaan he ovat juuri nyt, tällä hetkellä, joukossamme. Syksyn koskettavimpia kohtaamisia minulla on ollut niiden nuorten kanssa, joiden jalkojen alla ei tunnu juuri nyt olevan ollenkaan kovaa maata. Näistä nuorista tuntuu, että jokainen askel upottaa vain enemmän syrjäytymisen polulla. Maailma näyttäytyy pelottavana ja Suomi lohduttomana maana. Näiden nuorten eteen meidän on nyt tehtävä kaikkemme. Nuorisotakuu ja sen toimiminen jokaikisen kohdalla on tärkeää.

Yksinäisyys on usein syrjäytymisen ensimmäinen askel. Suomi on tunnettu maana, jossa kaveria ei jätetä. Sen pitäisi olla totta myös jokaisen nuoren kohdalla. Tiedän, että yksikin ystävyyssuhde voi kantaa synkimpien aikojen yli. Kansalaisyhteiskunta ja kolmas sektori voi auttaa siinä, että jokaisella olisi tällainen kaveri.

Ennen tämä oli Munkkivuoren yhteiskoulun juhlasali, nykyään näiden seinien sisällä toimii Helsingin Ranskalais-Suomalainen Koulu. Se muistuttaa meitä siitä, että kansainvälisyys on tärkeä osa suomea, olemme aina olleet eurooppalaisia. Ensimmäiset suomalaiset opiskelijat tunnetaan Pariisin yliopistosta vuodelta 1313.

Myös tämän koulun nykyiset oppilaat ovat kiinnostuneita politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Tavatessani koulun oppilaita he olivat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja miettivät keinoja, miten nuoret voisivat enemmän vaikuttaa kehityksen suuntaan.

Menee vielä vuosia, ennen kuin kaikki tämän koulun nykyiset oppilaat ovat äänestysikäisiä. Meidän aikuisten pitäisi sillä välin tehdä päätöksiä, jotka lisäävät heidän mahdollisuuksiaan maailmassa ja rakentavat Suomea, josta he aikanaan voivat olla ylpeitä.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi asioista, joissa meidän pitää nyt toimia oikein. Maailman suuret ympäristömuutokset ovat suurin turvallisuusuhkamme, ne myös lisäävät konflikteja ja pakolaisuutta. Kun kaivot kuivuvat ja viljelysmaat tuhoutuvat, on edessä lähtö.

Suomi ei voi olla vain katsomossa, kun ympärillämme tapahtuvat nämä suuret muutokset. Arktisen unionin puheenjohtajamaana meillä on suuri vastuu kehityksestä.

Meidän on kehitettävä ja otettava käyttöön vähäpäästöisiä energiantuotantomuotoja ja parempaa ympäristöteknologiaa ja menetelmiä, joilla sidomme enemmän hiiltä metsiin ja maaperään. Tällä uudella ympäristöosaamisella voimme myös luoda globaaleja menestystarinoita.

Suomi voi olla suunnannäyttäjä.”

Lähde:

YLE Areena: Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe: https://areena.yle.fi/1-4231585

HS, artikkeli: “Myös presidentti­ehdokkailta uudenvuoden­puheita: Huhtasaari vaatii totuuskomissiota setvimään 1990-luvun pankkikriisiä”  https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005509499.html?share=7411e015b1c425b486d2f3aa15d91045

Pekka Haavisto, uudenvuodenpuhe, https://haavisto2018.fi/2018/01/01/pekka-haaviston-uudenvuoden-puhe/

 

Melkein kaikki ysiluokkalaiset ovat törmänneet valeuutisiin

Mikko Salo faktantarkistus koulussa.jpg

Faktantarkistustunti

Faktabaarin perustajajäsen Mikko Salo kertoi 13.12.2017 yläkoulun 9. luokan oppilaille, miten Faktabaarin asiantuntijoiden käyttämiä menetelmiä voitaisiin soveltaa jokapäiväiseen somen-käyttöön ja presidentinvaalien seurantaan.

vedätys

DISINFORMAATIOSTA

Melkein kaikki oppilaat olivat törmänneet valeuutisiin. Tässä 9 A-luokkalaisten kokemuksia:

Olet törmännyt mielestäsi valeuutisiin? Jos olet, missä mediassa?

  • Olen, Näin monessa mediassa että Lionel Messi olisi Suomessa, Kuusamossa. Näin uutisen monessa mediassa esim. Iltasanomissa.
  • Kyllä olen, aiheena oli joku turha Kylie Jenner huhu siitä et se on raskaana. Törmäsin tähän uutiseen Instagramissa.
  • Olen törmännyt valeuutiseen aika kuuluisan yhdysvaltalaisen sanomalehden sivustolla, jossa tietyn kuuluisan henkilön lauseista oli otettu tiettyjä sanoja jättäen lauseen kokonaan kontekstin ulkopuolelle, täten näyttäen siltä että tämän kuuluisuuden kommentit olisivat olleet rasistisia, vaikka todellisuudessa ne eivät olleet
  • Olen kuullut Fox newsin kertovan kaikenlaisia hulluuksia
  • Kyllä olen törmännyt valeuutisiin monissa paikoissa, eniten twitterissä
  • Fox news on myös sanonut että Pariisissa on No Go Zone ja jotka muistuttavat lähi-idän vaara-aluieta
  • Lisäksi olen nähnyt suurien yhdysvaltalaisten sanomalehtien käyttävän poliitikkojen ja yms. tärkeiden ihmisten lausuntoja kokonaan kontekstin ulkopuolelta. Myös olen nähnyt venäläisiä presidenttiaiheisia artikkeleita, jotka ovat olleet jopa propagandan tapaisia

Mitä jäi mieleesi esityksestä? Tarvitaanko faktantarkistusta Suomessa?

  • Faktantarkistus on tärkeää, ja mielestäni on ongelma ettei voi tietää onko luettu uutinen totta vai ei
  • Eri somekanavien nippelitieto, random facts tms sivujen faktoille ei käytännössä koskaan esitetä lähteitä. Toisaalta ainakin yhdellä sivulla olen nähnyt ilmoitettavan sähköpostiosoitteen, josta varmaan voisi perjaatteessa luotettavuutta ja lähteitä kysellä
  • Kyllä sitä tarvitaan Suomessa, vaikka vähemmän kun jossain muissa maissa.
  • Jäi mieleen baari.
  • Tietenkin faktantarkistusta tarvitaan Suomessa, sillä harvat ihmiset ovat täysin rehellisiä.
  • Siitä minulle jäi mieleen, että kun selailee nettiä, ei kannata uskoa ensi silmäyksellä lähes mitään. Netissä on paljon helpompi kertoa valeita, kun oikeassa keskustelussa.

 

9. luokan oppilaat saivat tunnin esitelmän aikana useita työkaluja median kriittiseen analysoimiseen.

Mikko Salon esitykseen voi tutustua tästä linkistä: Faktantarkistus EDU

FBEDU