Otteita perusopetuksen opetusuunnitelman perusteista (2014)

 

PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET OPETUSSUUNNITELMASSA

Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia

Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niiden puolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana

Laaja-alainen oppiminen

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Siihen, miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaiden omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävää osaamista.

Monilukutaito (L4)

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä. Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. Tekstejä voidaan tulkita ja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa.

Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaa sen kulttuurista monimuotoisuutta. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Sitä kehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä. Monilukutaitoon sisältyy monia erilaisia lukutaitoja, joita kehitetään kaikessa opetuksessa. Oppilaiden tulee voida harjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä.

Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa. Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitä hyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissa oppilaat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat erilaisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuotoisia tekstejä ja mahdollistetaan niiden kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä, autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppilaat voivat hyödyntää opiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallistumisessa ja vaikuttamisessa.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys. Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voi oppia vain harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetus luo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisesti käyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta.

Perusopetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioita kohtaan. Koulussa kunnioitetaan heidän oikeuttaan osallistua päätöksentekoon ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. He saavat tietoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestä työskentelystä koulun ulkopuolella. Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisen luontosuhteen kautta. Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään sen mahdollisuuksia. Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa ja vastuullisuutta. Samalla he oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksen merkityksen. Osallistuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaan omia näkemyksiään rakentavasti. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksia harjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistä tarkastelua. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ehdotuksiaan eri osapuolten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista.

Oppilaiden osallisuus

Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa.

Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden osuus on tärkeä. Lisäksi oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun37. Oppilaat ovat myös mukana arvioimassa ja kehittämässä yhteistyötä.

Perusopetuslain mukaan koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan ja sen toimielinten tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista.38 Se innostaa oppilaita esittämään näkemyksiään, toimimaan ja vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Oppilaskunta sekä koulun ja kunnan muut osallisuutta tukevat rakenteet ja toimintatavat tarjoavat tilaisuuksia harjoitella demokratiataitoja käytännössä.

Advertisements

#medialiteracy with future voters-projekti

#medialiteracy with future voters-projekti

Syksyllä 2016 Helsingin ranskalais-suomalainen koulu aloitti yhteistyön Faktabaarin kanssa. Yhteistyön tarkoituksena oli testata, voisiko Faktabaarin faktantarkistus menetelmiä soveltaa yläkouluikäisille oppilaille sopivaksi. Kokeilu yhdistettiin kunnallisvaalien seurantaan ja se toteutettiin äidinkielen, historian ja yhteiskuntaopin monialaisena opintokokonaisuutena yläkoulun 9. luokilla.

Faktabaarin faktantarkistaja esitteli oppilaille faktantarkistuksen perusteet ja journalismin perusteet. Oppilaat saivat tehtäväkseen tutkia kuntavaalien materiaaleja nimenomaan nuorten näkökulmasta. Mitä kunnanvaltuusto tekee? Minkälaisia nuoria koskevia päätöksiä on tehty viime vuosien aikana? Miten puolueiden ja ehdokkaiden lupaukset vertautuvat jo tehtyihin päätöksiin.

Oppilaat saivat perustietoja kunnallisvaaleista ja puoluepolitiikasta historian ja yhteiskuntaopin tunnilla opetussuunnitelman mukaisesti. Äidinkielen tunneilla harjoiteltiin debatti- ja viestintätaitoja. Oppilaat analysoivat TV-vaalipaneeleita yhdessä opettajien kanssa.

Oppilaat jaettiin ryhmiin, joissa jokaisella ryhmällä oli erityinen tehtävä: faktantarkistajat, kysymystenlaatijat ja eri puolueiden ohjelmia tutkivat ryhmät.

Roolipelimuodossa järjestetyssä vaalipaneelissa oppilaat pääsivät testaamaan turvallisesti osaamistaan. Eri puolueiden ohjelmiin tutustuneet ryhmät valitsivat keskuudestaan puoluetta vaalipaneelissa edustavan ehdokkaan, jotka pyrkivät vastaamaan esitettyihin kysymyksiin puolueen ohjelman mukaisesti. Kysymyksiä laatineet oppilaat valitsivat, mitä kysymyksiä esittää, ja mihin keskittyä. Faktantarkistajat etsivät jo valmiiksi vastauksia joihinkin valittuihin kysymyksiin – esim. miten puolueet olivat äänestäneet valtuustossa koululeikkauksien puolesta tai nuorisotilojen sulkemista vastaan.

Paneeli oli tavattoman stimuloiva kokemus. Oppilaat kiinnostuivat oikeasti tutkimaan, miten kaupunginvaltuusto oli toiminut edellisellä kaudella, ja miten puolueiden vaalilupaukset eivät aina olleet linjassa jo tehtyjen päätösten kanssa. Puolueohjelmiin syventyneet opiskelijat osasivat vaalitentissä tuoda ”oman” puolueensa teemoja todella taitavasti esille. Ja faktantarkistusosasto löysi mielenkiintoisia tietoja (edellisessä valtuustossa ei ollut yhtään alle 30 vuotiasta edustajaa, koulutusleikkauspäätöksiä oli tehty paljon enemmän, kuin puolueet kertoivat jne). Kysymysten laatijat huomasivat, että tietyn tyyppisiin kysymyksiin on helppo vastata kierrellen. Niinpä he ottivat käyttöön punaiset ja vihreät laput, joilla ehdokkaiden piti ilmaista etukäteen, mitä mieltä he ovat. Samalla menetelmällä he onnistuivat myös aktivoimaan yleisön mukaan debattiin.

Roolipelin paneelin jälkeisellä viikolla järjestettiin oikea vaalipaneeli, johon oli kutsuttu kaikkien puolueiden edustajat. Ehdokkaille kerrottiin, että heidän vastauksiaan on analysoimassa faktantarkistusyksikkö, ja että 9. luokkalaiset ovat tutustuneet kaikkien puolueiden vaalilupauksiin jo ennalta. Kysymystenlaatijaryhmä oli tarkentanut kysymyksiä harjoituksen perusteella ja punaisten ja vihreiden lappujen osuutta oli merkittävästi lisätty.  Vaalipaneeli onnistui erinomaisesti. Tunnelma salissa oli intensiivinen, oppilaat seurasivat debattia erittäin kiinnostuneita, ja aktiivisina.

Oikean ehdokaspaneelin jälkeen oppilaat ottivat osaa varjovaaleihin, jossa he saivat mahdollisuuden äänestää omaa ehdokastaan.

POHDINTAA

Projekti oli sekä opettajien että oppilaiden mielestä erittäin mielekäs kokonaisuus.

Faktantarkistajien metodit ovat sovellettavissa kouluympäristöön. Faktantarkistajat käyttävät tarkistusprosessissa apunaan yliopistojen asiantuntijoita, mikä on kouluympäristössä mahdotonta. Mutta huomasimme pian, että eri aineiden aineenopettajat ovat erittäin halukkaita auttamaan oppilaita etsimään vastauksia oman alansa kysymyksiin. Huomasimme myös, että koulukirjaston ja kirjastonhoitajan tuki on tärkeä oppilaiden tiedonetsinnässä.

Paikalliseen päätöksentekoon perehdyttäminen ja siihen osallistumiseen kannustaminen on kouluille tärkeä, mutta samalla erittäin haasteellinen opetussuunnitelman tavoite. Totesimme, että projektin myötä:

  • Oppilaat kiinnostuivat aidosti kunnallisvaaleista ja niiden teemoista.
  • He oppivat samalla, miten kunnanvaltuusto toimii, ja miten päätöksentekoon voi yrittää vaikuttaa.
  • Oppilaat osallistuivat aktiivisesti paikalliseen debattiin ja pystyivät ymmärtämään eri puolueiden erilaisten mielipiteiden taustoja.
  • Oppilaat oppivat varsin nopeasti käyttämään faktantarkistusmetodeita jokapäiväisessä arjessaan.
  • Erityisen merkittävää on, että he saivat työkaluja siihen, miten suhtautua sosiaalisessa mediassa esiin tuleviin uutisiin ja väitteisiin: tykätäkkö vai ei, jakaa vai ei?

Moni mukana ollut nuori halusi jatkaa projektia pidemmälle. Siksi päätimme perustaa koulumme lukiolaisille räätälöidyn syventävät mediakasvatuskurssin.

Projekti esiteltiin lokakuussa 2017 Evens Foundationin järjestämässä “Media meets literacy”-konferenssissa Sarajevossa. Tässä suomenkielinen esitys: OPS ja faktantarkistus

Jatkamme projektin kehittämistä lukuvuoden 2017-2018 aikana #medialukutaito@presidentinvaalit-teemalla.