Elections approaching: are you ready?

 

BXL esitys kansi

Elections approaching – are you ready?

Fact-checking for educators and future voters

The French Finnish School of Helsinki was invited to present the voter literacy and media and information literacy pilot project in the “Fight disinformation with media literacy” event organised by Evens Foundation  supported by the European Commission Directorate-General for Communications Networks, Content and Technology. The workshop was realised together with the FactBarEDU.

Pirjo Sallinen and Valentina Uitto
Pirjo Sallinen and Valentina Uitto

 

You can download our presentation here: LFF voterliteracy presentation

In the same workshop, the English version of the new voter-literacy toolkit for educators was published. Download your copy here: Voter literacy toolkit EN

BOZAR conference venue
BOZAR conference venue

 

 

 

 

 

Vaalit tulevat – oletko valmis?

Totuus

Vaalit tulevat – oletko valmis?

Koulumme mediakasvatusprojekti on herättänyt kansallista ja kansainvälistä huomiota.

FaktabaariEDUn työryhmä valmisti sen pohjalta “Vaalit tulevat – oletko valmis?”- opetusmateriaalin EU vaalien seurantaan. Materiaalin kirjoittivat VTM Markus Neuvonen ja Petra Piitulainen-Ramsay (esimerkit).

PDF-materiaaliin voi tutustua tästä linkistä: Vaalit tulevat – oletko valmis

 

 

 

Kärsitkö koulustressistä?

Kärsitkö koulustressistä?

Ota talteen ainakin nämä uutisluokkalaisten viisi vinkkiä stressaantuneelle viivyttelijälle!

Kevät voi olla monelle oppilaalle ja opiskelijalle stressaavaa aikaa esimerkiksi kerääntyvien koulutöiden takia. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun uutisluokkalaiset kokosivat parhaat niksit viivyttelevän opiskelijan avuksi.

Lue Helsingin ranskalais-suomalainen koulun oppilaan Agneta Truxin artikkeli, joka julkaistiin 24.4.2018  YLEn uutisluokassa!

Suulliset lähteet: Marja-Liisa Trux ja Tuisku Uski

Yle Uutisluokka

Pikapyrähdys tv-uutisstudiossa – mediakurssi otti selvää Ylen toimittajista kulissien takana

Mediakurssin toimittajaryhmä sai tilaisuuden tutustua aamu-tv- ja uutisstudioihin sekä Ylen verkkosivujen toimitukseen Ylen mediatalossa 16.1. Kyselimme toimittaja Silja Rauniolta ja uutisankkuri Hanna Visalalta, millaista toimittajan työ on nykypäivänä valtakunnan ykkösmediassa.

Tutustumiskierroksen alussa uutisankkuri Hanna Visala esitteli meille tv:n uutisstudiota ja kertoi, millaisia työvaiheita uutisten toimittamiseen liittyy ennen suoraa tv:n uutislähetystä.

Mediakurssi tutustumassa tv-uutisstudioon. Studio vaikutti luonnollisessa koossaan pienemmältä kuin tv-ruudussa. Neljäntenä oikealla Hanna Visala.
Mediakurssi tutustumassa tv-uutisstudioon. Studio vaikutti luonnollisessa koossaan pienemmältä kuin tv-ruudussa. Neljäntenä oikealla Hanna Visala.

HRSK: “Miten uutisjuttu syntyy Ylen tv:n uutistoimituksessa? Kuka tai ketkä päättävät mitkä aiheet valitaan, miten juttu rajataan ja mikä on jutun lopullinen sisältö? Saavatko toimittajat itse päättää mistä aiheista he kirjoittavat?”

Hanna Visala: “Meillä on aamuisin tällainen kokous, jossa katsotaan päivän agenda, eli mitä siellä on tulossa. Meidän eri toimitukset, kuten taloustoimitus ja politiikka, on seurannut jo valmiiksi esimerkiksi jotakin vaaleihin liittyvää. On toki myös valmiina tiettyjä aiheita, mutta uutiset ovat hetkessä kiinni, ja jos jotain tapahtuu samana yönä tai aamuna, niin sitten se agenda menee vähän uusiksi sen mukaan, mikä on päivän ykkösuutinen.”

Periaatteessa Ylen toimittaja tekee jutun sekä TV:lle että radioon ja kirjoittaa aiheesta vielä verkkoartikkelin. Joskus tämä pitää tehdä yhdessä päivässä ja usein on niin, että jos se on “päivän päälle” tapahtuma, niin sitä ei voi tehdä etukäteen, Visala kertoo. Toki tutkivassa journalismissa, tai jos on pöyhitty jotakin asiaa pitkään, on työlle enemmän aikaa.

Aamukokouksen jälkeen, kun toimittaja on saanut tehtävänannon tai lähtee työstämään itse keksimäänsä aihetta, on tavoitteena yleensä saada uutinen neljään eri radiolähetykseen. Kuvaaja on tietysti mukana, jos tehdään TV-uutinen. Päivän aikana tehdään haastattelu ja kirjoitetaan käsikirjoitus. Sen jälkeen se editoidaan leikkaamossa. Voi olla, että radiouutisen lisäksi tehdään TV:lle vain lyhyt sähke, jos kaikkea ei ole saatu valmiiksi. Ensimmäinen TV-versio menee kuuden uutisiin ja myöhemmin puoli yhdeksän uutisiin.

Visalan mukaan radio oli ennen nopein media, sen jälkeen TV, viimeiseksi verkkouutinen. Nyt tilanne on kääntynyt: verkkoon pitää saada uutinen heti, kun on varmistettu, että sen tiedot pitävät paikkaansa.

Uutisankkuri Hanna Visala HRSK:n toimittajaryhmän haastateltavana.
Uutisankkuri Hanna Visala HRSK:n toimittajaryhmän haastateltavana.

Kysyimme myös toimittaja Silja Rauniolta, miksi hän ryhtyi juuri tähän ammattiin.

Silja Raunio: “No, oikeestaan se oli ehkä vähän sattumaa. Olin itse kiinnostunut aikoinaan yhteiskunta- ja valtiotieteistä, ja journalismi on tavallaan sellainen hauska sovellus siitä, että voi olla tekemisissä yhteiskunnallisten asioiden kanssa. Ja sitten parhaimmillaanhan tämä voi vaikuttaa siihen, että yhteiskunnassa keskusteltaisiin enemmän joistain asioista, kuin aikaisemmin.”  

HRSK: “Mistä pidät eniten/vähiten työssäsi?”

Silja Raunio: “Pidän taitavista työtovereista ja siitä, että saan olla yhteiskunnallisten asioiden parissa. Vähiten pidän siitä, että työajat saattavat olla vaihtelevia ja välillä täytyy valvoa pitkään.”’

Silja Raunio tutustuttaa meidät verkkouutisten toimittamiseen.
Silja Raunio tutustuttaa meidät verkkouutisten toimittamiseen.

HRSK: “Mitä tietoja ja taitoja olet ottanut mukaasi lukioajoilta?”

Silja Raunio: “Meillä oli aikoinaan hyvä mediakurssi koulussa, ja myös hyvä äidinkielen, ilmaisutaidon ja historian opetus.

HRSK: “Miten aloittelevan toimittajan on mahdollista saada näkyvyyttä ja edetä urallaan?”

Silja Raunio: “Pitää olla aktiivinen, ja pitää myös olla paljon työnäytteitä, että voi näyttää työnantajille, että tällaisia juttuja mä olen esimerkiksi tehnyt.”

Silja Raunio: “Pidän taitavista työtovereista ja siitä, että saan olla yhteiskunnallisten asioiden parissa. Vähiten pidän siitä, että työajat saattavat olla vaihtelevia ja välillä täytyy valvoa pitkään.”’

Toimittajan työ elää siis nykypäivän mukana. Maailmalla sattuu ja tapahtuu jatkuvasti, joten toimittajilla riittää varmasti jatkossakin tekemistä.

Vierailumme yleisradiossa oli lyhyt, ja haastattelua tehdessä aika tuntui kuluvan yllättävän nopeasti. Kaikkiin kysymyksiin emme saaneet vastausta, emmekä ajan puutteen takia ehtineet kysyä. Vartija sisäänkäynnin tiskillä ja “uutisdeskin” meluisa äänimaailma loivat asiallisen ja kiireisen tunnelman. Siitä huolimatta oppaamme olivat asiantuntevia haastateltavia, mikä teki vierailusta varsin mielenkiintoisen.

Paavo Honkanen

Smilla Särkkä

Mediakurssin toimittajat presidentinvaalipaneelin kisakatsomossa

Kuva 9

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun mediakurssin toimittajat osallistuivat joulukuussa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Faktabaarin järjestämään vaalipaneeliin. Tässä lyhennelmä Mikael Katajan artikkelista:

Mediakurssin toimittajat presidentinvaalipaneelin kisakatsomossa

Faktabaari järjesti 14. joulukuuta Helsingin yliopiston Tiedekulmassa presidentinvaalipaneelin kisakatsomon, johon HRSK:n lukiolaiset pääsivät osallistumaan. Vieraana kisakatsomossa presidentinvaaleja analysoimassa olivat muun muassa konkaritoimittaja Jarmo Mäkelä sekä politiikan tutkijat Johanna Vuorelma ja Juhana Aunesluoma.

Saapuessamme Helsingin yliopiston Tiedekulmaan tilasta huokui akateeminen ja inspiroiva ilmapiiri. Hämärä tila, jota valaisivat seinälle heijastetut hashtagit ja niitä seuraava twitterfeed. Faktabaari oli kehitellyt tilaisuuteen ohjelmanumeroksi vaalibingon, jota täytettiin vaalipaneelin aikana ehdokkaiden ladellessa kliseitä tai tavaramerkkilausahduksiaan.

Ylen vaalipaneelin pääaiheena oli jo edellisistä paneeleista tuttu ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

…..

Vaalitentin alettua huone hiljeni seuraamaan kaksituntista väittelyä. Paneelin viereen heijastettu twitterfeed aiheutti yleisössä lähinnä naurureaktioita, oli aiheena sitten Nils Torvaldsin tyylikkäät sukat tai Paavo Väyrysen kirjamainonta. Faktabaarin tiime teki suorana faktantarkistusta twitteriin, mutta paneelin puolivälissä hiljennettiin ääni hetkeksi, jotta paikan päällä olleet asiantuntijat saivat kerrottua tekemistään huomioista. He huomauttivat, etteivät muut ehdokkaat haasta niinkään presidentti Niinistöä, vaan toisiaan. Tämä näkyi myös ajoissa, mitä ehdokkaat olivat äänessä. Niinistö ylitti muut ehdokkaat paneelissa reilusti, jotkin jopa kaksinkertaisesti. Toinen asiantuntijoiden tekemä huomio oli Väyrysen ja Huhtasaaren suuri huomion määrä, haastavista ehdokkaista he saivat selvästi eniten aikaa puhua.

Presidentinvaalipaneelin loputtua Jarmo Mäkelä lausui omat johtopäätöksensä vaalipaneelikeskustelusta, minkä jälkeen Faktabaarin toimitus veti tilaisuuden yhteen faktantarkistuksen osalta. Mäkelä totesi, ettei Suomessa ole tällä hetkellä ulkopoliittista konsensusta, mutta jakolinjat eivät ole niin suuria kuin ehdokkaat antoivat paneelissa ymmärtää. Hänen mukaansa Paavo Väyrysen näkemykselle siitä, että länsi on aiheuttanut välirikon Venäjän kanssa, on yhtä suuri tukijoukko kuin sen vastakohdallekkin.

Faktabaarin toimitus kommentoi lopuksi, että paneeli oli linjassa edellisten kanssa ja että siinä oli vain vähän pureuduttavaa faktantarkistuksen kannalta. Huomiona oli myös se, että EU-asiat olivat vahvasti esillä, vaikka ne eivät suoranaisesti kuulu presidentin valtaoikeuksiin. Lopuksi toimitus totesi huumorimielessä, että mielenkiintoisin tarkistettava fakta koko paneelissa oli se, kuinka monta kirjaa Paavo Väyrynen oli loppujen lopuksi kirjoittanut, mihin ei loppujen lopuksi löytynyt yhtä ja selvää vastausta.

Mikael Kataja

 

Lue koko Mikael Katajan artikkeli illasta tästä!

Lähde:

Mikä mediakurssi?