Presidenttiehdokkaiden uudenvuodenpuheita

 

TS Niinistön puhe

 

Presidenttiehdokkaiden uudenvuodenpuheita

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti tavanomaiseen tapaan presidentin perinteisen uudenvuodenpuheen. Puhe on nähtävissä mm. Areenassa.

Helsingin Sanomien mukaan ainakin perussuomalaisten Laura Huhtasaari, vihreiden Pekka Haavisto ja Sdp:n Tuula Haatainen toimittivat maanantaina julkisuuteen uudenvuodenpuheitaan tai -tervehdyksiään. Kaikki kolme käsittelivät muun muassa eriarvoistumista.

SDP:n Tuula Haataisen FB:ssä julkaistu uudenvuodenpuhe näkyy tässä!

Perussuomalaisten Laura Huhtasaaren puhe on nähtävissä tässä!

Vihreiden Pekka Haaviston uudenvuodenpuhe oli taltioitu hänen entisessä koulussaan, Munkkivuoren yhteiskoulussa, joka nykyään on Helsingin ranskalais-suomalainen koulu. Puheen voi katsoa kokonaisuudessaan tästä!

Tasapuolisuuden nimissä toivotamme kaikki muutkin presidenttiehdokkaat tervetulleeksi vierailemaan koulullamme!

haavisto hrsk

Otteita Pekka Haaviston uudenvuodenpuheesta

Pekka Haavisto vieraili vuodenvaihteessa vanhalla koulullaan – Munkkivuoren yhteiskoulussa. Nykyään samoissa tiloissa toimii Helsingin ranskalais-suomalainen koulu.

Puheessaan Pekka Haavisto viittasi useaan otteeseen koulumaailmaan. Seuraavassa otteita hänen puheestaan.

*******

“Hyvät ystävät, bästa vänner

Tämä oli minun kouluni 60- ja 70-lukujen vaihteessa. Seinät ja käytävät ovat samat, mutta nyt täällä ovat uudet opettajat ja oppilaat – ja uudenlaiset oppikirjat. Myös koulun nimi on vaihtunut. Mutta sen tehtävä ei ole muuttunut.

Tämä on edelleen koulu, ja sen seinien sisällä kasvaa taas uusi sukupolvi Suomea rakentamaan.

Koulu on rakennus, jossa on neljä seinää – ja jonka sisällä on tulevaisuus. Olen usein ajatellut vanhoja opettajiani. Oppiaineitakin tärkeämpi asia oli heidän persoonallisuutensa ja kykynsä joskus myös vähäeleisesti ja hienotunteisesti tukea oppilaita. Jokainen oppilas on yksilö, ja koulun pitäisi tukea aivan jokaista.

Tämän koulun juhlasalissa ei annettu aplodeja vain laudatur-ylioppilaille, vaan myös sille kaverille, joka tuplasi jokaisen lukioluokkansa. Hänelle aplodit olivat kaikkein raivokkaimmat. Jäi sellainen tunne, että tässä koulussa tuetaan tarpeen vaatiessa molemmista kainaloista.

Myös tänään tarvitaan opettajia, jotka laittavat likoon oman persoonansa, kannustavat katsomaan tulevaisuuteen ja välittävät oppilaille omia arvojaan ja omaa ajatteluaan. Näiden seinien sisällä opin, että maailma muuttuu kun sitä muutetaan.

..

Kouluissa on virallinen opetussuunnitelma, mutta sen takana tapahtuu paljon. Yksi meidän ”luokkahuoneistamme” olivat nämä naulakot, joissa kavereiden kanssa saatoimme jäädä puhumaan vaikka iltaan asti yhteiskunnasta, tulevaisuudesta, luonnosta ja filosofiasta.

Nyt olen kiertänyt paljon kouluissa, joissa käytännön rauhantyötä tehdään vaikka vertaissovittelun Verson muodossa. Kun koulussa opitaan kohtaamaan ja ratkaisemaan ristiriitoja, se taito säilyy läpi elämän.

Jo tuolloin kouluaikana keskusteluissamme nousi esiin arvoja ja ihanteita, joita haluan yhä tänä päivänä puolustaa. Kannatan avoimuutta kaikessa päätöksenteossa ja politiikassa ja vastustan vihapuhetta, syrjintää ja pyrkimyksiä vaientaa toisia ihmisiä. Jo koulussa opimme, että heikoimpia on puolustettava ja on tuettava heitä, joiden ääni ei tule muuten kuuluviin.

MeToo –kampanja on tuonut esiin härintää ja kiusaamista kouluissa ja työpaikoilla. Siihen on heti puututtava.

Jos jo koulussa opitaan rauhantyötä, niitä taitoja tarvitaan tänä päivänä niin Pohjois-Afrikan, Lähi-idän, Ukrainan ja Venäjän kriisin tai Pohjois-Korean ydinaseuhan ratkaisemisessa. Pidetään Suomi rauhanvälityksen suurvaltana.

Näillä käytävillä oli joskus luontokerho Vanessan ympäristöviikon näyttely siitä, mitä tapahtuu jos vesien, ilman ja maaperän saastuttaminen jatkuu. Tai rauhanviikon näyttely maailman konflikteista. Kaikki eivät olleet samaa mieltä kaikesta.  Välillä opettajainhuoneen ovet paukkuivat, rehtorin kansliaan oli jonoa, ja joskus jotkut taisivat mököttääkin.

Mutta näin opittiin käytännössä ilmaisun vapautta, toisen mielipiteen kunnioittamista ja demokratiaa.

Lapset ja nuoret eivät ole vain tulevaisuuden tekijöitä, vaan he ovat juuri nyt, tällä hetkellä, joukossamme. Syksyn koskettavimpia kohtaamisia minulla on ollut niiden nuorten kanssa, joiden jalkojen alla ei tunnu juuri nyt olevan ollenkaan kovaa maata. Näistä nuorista tuntuu, että jokainen askel upottaa vain enemmän syrjäytymisen polulla. Maailma näyttäytyy pelottavana ja Suomi lohduttomana maana. Näiden nuorten eteen meidän on nyt tehtävä kaikkemme. Nuorisotakuu ja sen toimiminen jokaikisen kohdalla on tärkeää.

Yksinäisyys on usein syrjäytymisen ensimmäinen askel. Suomi on tunnettu maana, jossa kaveria ei jätetä. Sen pitäisi olla totta myös jokaisen nuoren kohdalla. Tiedän, että yksikin ystävyyssuhde voi kantaa synkimpien aikojen yli. Kansalaisyhteiskunta ja kolmas sektori voi auttaa siinä, että jokaisella olisi tällainen kaveri.

Ennen tämä oli Munkkivuoren yhteiskoulun juhlasali, nykyään näiden seinien sisällä toimii Helsingin Ranskalais-Suomalainen Koulu. Se muistuttaa meitä siitä, että kansainvälisyys on tärkeä osa suomea, olemme aina olleet eurooppalaisia. Ensimmäiset suomalaiset opiskelijat tunnetaan Pariisin yliopistosta vuodelta 1313.

Myös tämän koulun nykyiset oppilaat ovat kiinnostuneita politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Tavatessani koulun oppilaita he olivat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja miettivät keinoja, miten nuoret voisivat enemmän vaikuttaa kehityksen suuntaan.

Menee vielä vuosia, ennen kuin kaikki tämän koulun nykyiset oppilaat ovat äänestysikäisiä. Meidän aikuisten pitäisi sillä välin tehdä päätöksiä, jotka lisäävät heidän mahdollisuuksiaan maailmassa ja rakentavat Suomea, josta he aikanaan voivat olla ylpeitä.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi asioista, joissa meidän pitää nyt toimia oikein. Maailman suuret ympäristömuutokset ovat suurin turvallisuusuhkamme, ne myös lisäävät konflikteja ja pakolaisuutta. Kun kaivot kuivuvat ja viljelysmaat tuhoutuvat, on edessä lähtö.

Suomi ei voi olla vain katsomossa, kun ympärillämme tapahtuvat nämä suuret muutokset. Arktisen unionin puheenjohtajamaana meillä on suuri vastuu kehityksestä.

Meidän on kehitettävä ja otettava käyttöön vähäpäästöisiä energiantuotantomuotoja ja parempaa ympäristöteknologiaa ja menetelmiä, joilla sidomme enemmän hiiltä metsiin ja maaperään. Tällä uudella ympäristöosaamisella voimme myös luoda globaaleja menestystarinoita.

Suomi voi olla suunnannäyttäjä.”

Lähde:

YLE Areena: Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe: https://areena.yle.fi/1-4231585

HS, artikkeli: “Myös presidentti­ehdokkailta uudenvuoden­puheita: Huhtasaari vaatii totuuskomissiota setvimään 1990-luvun pankkikriisiä”  https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005509499.html?share=7411e015b1c425b486d2f3aa15d91045

Pekka Haavisto, uudenvuodenpuhe, https://haavisto2018.fi/2018/01/01/pekka-haaviston-uudenvuoden-puhe/

 

Melkein kaikki ysiluokkalaiset ovat törmänneet valeuutisiin

Mikko Salo faktantarkistus koulussa.jpg

Faktantarkistustunti

Faktabaarin perustajajäsen Mikko Salo kertoi 13.12.2017 yläkoulun 9. luokan oppilaille, miten Faktabaarin asiantuntijoiden käyttämiä menetelmiä voitaisiin soveltaa jokapäiväiseen somen-käyttöön ja presidentinvaalien seurantaan.

vedätys

DISINFORMAATIOSTA

Melkein kaikki oppilaat olivat törmänneet valeuutisiin. Tässä 9 A-luokkalaisten kokemuksia:

Olet törmännyt mielestäsi valeuutisiin? Jos olet, missä mediassa?

  • Olen, Näin monessa mediassa että Lionel Messi olisi Suomessa, Kuusamossa. Näin uutisen monessa mediassa esim. Iltasanomissa.
  • Kyllä olen, aiheena oli joku turha Kylie Jenner huhu siitä et se on raskaana. Törmäsin tähän uutiseen Instagramissa.
  • Olen törmännyt valeuutiseen aika kuuluisan yhdysvaltalaisen sanomalehden sivustolla, jossa tietyn kuuluisan henkilön lauseista oli otettu tiettyjä sanoja jättäen lauseen kokonaan kontekstin ulkopuolelle, täten näyttäen siltä että tämän kuuluisuuden kommentit olisivat olleet rasistisia, vaikka todellisuudessa ne eivät olleet
  • Olen kuullut Fox newsin kertovan kaikenlaisia hulluuksia
  • Kyllä olen törmännyt valeuutisiin monissa paikoissa, eniten twitterissä
  • Fox news on myös sanonut että Pariisissa on No Go Zone ja jotka muistuttavat lähi-idän vaara-aluieta
  • Lisäksi olen nähnyt suurien yhdysvaltalaisten sanomalehtien käyttävän poliitikkojen ja yms. tärkeiden ihmisten lausuntoja kokonaan kontekstin ulkopuolelta. Myös olen nähnyt venäläisiä presidenttiaiheisia artikkeleita, jotka ovat olleet jopa propagandan tapaisia

Mitä jäi mieleesi esityksestä? Tarvitaanko faktantarkistusta Suomessa?

  • Faktantarkistus on tärkeää, ja mielestäni on ongelma ettei voi tietää onko luettu uutinen totta vai ei
  • Eri somekanavien nippelitieto, random facts tms sivujen faktoille ei käytännössä koskaan esitetä lähteitä. Toisaalta ainakin yhdellä sivulla olen nähnyt ilmoitettavan sähköpostiosoitteen, josta varmaan voisi perjaatteessa luotettavuutta ja lähteitä kysellä
  • Kyllä sitä tarvitaan Suomessa, vaikka vähemmän kun jossain muissa maissa.
  • Jäi mieleen baari.
  • Tietenkin faktantarkistusta tarvitaan Suomessa, sillä harvat ihmiset ovat täysin rehellisiä.
  • Siitä minulle jäi mieleen, että kun selailee nettiä, ei kannata uskoa ensi silmäyksellä lähes mitään. Netissä on paljon helpompi kertoa valeita, kun oikeassa keskustelussa.

 

9. luokan oppilaat saivat tunnin esitelmän aikana useita työkaluja median kriittiseen analysoimiseen.

Mikko Salon esitykseen voi tutustua tästä linkistä: Faktantarkistus EDU

FBEDU

 

HRSK:n päivänavauksessa keskusteltiin medialukutaidosta

Lukiolaisten Flora Pehkosen ja Mikael Katajan haastateltavina olivat Yle Uutisten toimittaja Silja Raunio ja mediatutkija Janne Matikainen Helsingin yliopistosta. Tilaisuudessa keskusteltiin erityisesti medialukutaidon merkityksestä, journalismin yhteisistä pelisäännöistä, feikki- tai valeuutisista sekä nuorten medioiden käytöstä. Viime aikoinahan sekä sähköisessä että painetussa mediassa on keskusteltu harhaanjohtavasta mainonnasta ja valeuutisoinnista esimerkiksi presidentinvaalien yhteydessä.

Lue koko artikkeli!

 

Otteita perusopetuksen opetusuunnitelman perusteista (2014)

 

PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET OPETUSSUUNNITELMASSA

Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia

Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niiden puolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana

Laaja-alainen oppiminen

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Siihen, miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaiden omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävää osaamista.

Monilukutaito (L4)

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä. Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. Tekstejä voidaan tulkita ja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa.

Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaa sen kulttuurista monimuotoisuutta. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Sitä kehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä. Monilukutaitoon sisältyy monia erilaisia lukutaitoja, joita kehitetään kaikessa opetuksessa. Oppilaiden tulee voida harjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä.

Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa. Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitä hyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissa oppilaat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat erilaisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuotoisia tekstejä ja mahdollistetaan niiden kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä, autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppilaat voivat hyödyntää opiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallistumisessa ja vaikuttamisessa.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys. Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voi oppia vain harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetus luo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisesti käyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta.

Perusopetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioita kohtaan. Koulussa kunnioitetaan heidän oikeuttaan osallistua päätöksentekoon ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. He saavat tietoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestä työskentelystä koulun ulkopuolella. Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisen luontosuhteen kautta. Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään sen mahdollisuuksia. Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa ja vastuullisuutta. Samalla he oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksen merkityksen. Osallistuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaan omia näkemyksiään rakentavasti. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksia harjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistä tarkastelua. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ehdotuksiaan eri osapuolten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista.

Oppilaiden osallisuus

Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa.

Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden osuus on tärkeä. Lisäksi oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun37. Oppilaat ovat myös mukana arvioimassa ja kehittämässä yhteistyötä.

Perusopetuslain mukaan koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan ja sen toimielinten tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista.38 Se innostaa oppilaita esittämään näkemyksiään, toimimaan ja vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Oppilaskunta sekä koulun ja kunnan muut osallisuutta tukevat rakenteet ja toimintatavat tarjoavat tilaisuuksia harjoitella demokratiataitoja käytännössä.

#medialiteracy with future voters-projekti

#medialiteracy with future voters-projekti

Syksyllä 2016 Helsingin ranskalais-suomalainen koulu aloitti yhteistyön Faktabaarin kanssa. Yhteistyön tarkoituksena oli testata, voisiko Faktabaarin faktantarkistus menetelmiä soveltaa yläkouluikäisille oppilaille sopivaksi. Kokeilu yhdistettiin kunnallisvaalien seurantaan ja se toteutettiin äidinkielen, historian ja yhteiskuntaopin monialaisena opintokokonaisuutena yläkoulun 9. luokilla.

Faktabaarin faktantarkistaja esitteli oppilaille faktantarkistuksen perusteet ja journalismin perusteet. Oppilaat saivat tehtäväkseen tutkia kuntavaalien materiaaleja nimenomaan nuorten näkökulmasta. Mitä kunnanvaltuusto tekee? Minkälaisia nuoria koskevia päätöksiä on tehty viime vuosien aikana? Miten puolueiden ja ehdokkaiden lupaukset vertautuvat jo tehtyihin päätöksiin.

Oppilaat saivat perustietoja kunnallisvaaleista ja puoluepolitiikasta historian ja yhteiskuntaopin tunnilla opetussuunnitelman mukaisesti. Äidinkielen tunneilla harjoiteltiin debatti- ja viestintätaitoja. Oppilaat analysoivat TV-vaalipaneeleita yhdessä opettajien kanssa.

Oppilaat jaettiin ryhmiin, joissa jokaisella ryhmällä oli erityinen tehtävä: faktantarkistajat, kysymystenlaatijat ja eri puolueiden ohjelmia tutkivat ryhmät.

Roolipelimuodossa järjestetyssä vaalipaneelissa oppilaat pääsivät testaamaan turvallisesti osaamistaan. Eri puolueiden ohjelmiin tutustuneet ryhmät valitsivat keskuudestaan puoluetta vaalipaneelissa edustavan ehdokkaan, jotka pyrkivät vastaamaan esitettyihin kysymyksiin puolueen ohjelman mukaisesti. Kysymyksiä laatineet oppilaat valitsivat, mitä kysymyksiä esittää, ja mihin keskittyä. Faktantarkistajat etsivät jo valmiiksi vastauksia joihinkin valittuihin kysymyksiin – esim. miten puolueet olivat äänestäneet valtuustossa koululeikkauksien puolesta tai nuorisotilojen sulkemista vastaan.

Paneeli oli tavattoman stimuloiva kokemus. Oppilaat kiinnostuivat oikeasti tutkimaan, miten kaupunginvaltuusto oli toiminut edellisellä kaudella, ja miten puolueiden vaalilupaukset eivät aina olleet linjassa jo tehtyjen päätösten kanssa. Puolueohjelmiin syventyneet opiskelijat osasivat vaalitentissä tuoda ”oman” puolueensa teemoja todella taitavasti esille. Ja faktantarkistusosasto löysi mielenkiintoisia tietoja (edellisessä valtuustossa ei ollut yhtään alle 30 vuotiasta edustajaa, koulutusleikkauspäätöksiä oli tehty paljon enemmän, kuin puolueet kertoivat jne). Kysymysten laatijat huomasivat, että tietyn tyyppisiin kysymyksiin on helppo vastata kierrellen. Niinpä he ottivat käyttöön punaiset ja vihreät laput, joilla ehdokkaiden piti ilmaista etukäteen, mitä mieltä he ovat. Samalla menetelmällä he onnistuivat myös aktivoimaan yleisön mukaan debattiin.

Roolipelin paneelin jälkeisellä viikolla järjestettiin oikea vaalipaneeli, johon oli kutsuttu kaikkien puolueiden edustajat. Ehdokkaille kerrottiin, että heidän vastauksiaan on analysoimassa faktantarkistusyksikkö, ja että 9. luokkalaiset ovat tutustuneet kaikkien puolueiden vaalilupauksiin jo ennalta. Kysymystenlaatijaryhmä oli tarkentanut kysymyksiä harjoituksen perusteella ja punaisten ja vihreiden lappujen osuutta oli merkittävästi lisätty.  Vaalipaneeli onnistui erinomaisesti. Tunnelma salissa oli intensiivinen, oppilaat seurasivat debattia erittäin kiinnostuneita, ja aktiivisina.

Oikean ehdokaspaneelin jälkeen oppilaat ottivat osaa varjovaaleihin, jossa he saivat mahdollisuuden äänestää omaa ehdokastaan.

POHDINTAA

Projekti oli sekä opettajien että oppilaiden mielestä erittäin mielekäs kokonaisuus.

Faktantarkistajien metodit ovat sovellettavissa kouluympäristöön. Faktantarkistajat käyttävät tarkistusprosessissa apunaan yliopistojen asiantuntijoita, mikä on kouluympäristössä mahdotonta. Mutta huomasimme pian, että eri aineiden aineenopettajat ovat erittäin halukkaita auttamaan oppilaita etsimään vastauksia oman alansa kysymyksiin. Huomasimme myös, että koulukirjaston ja kirjastonhoitajan tuki on tärkeä oppilaiden tiedonetsinnässä.

Paikalliseen päätöksentekoon perehdyttäminen ja siihen osallistumiseen kannustaminen on kouluille tärkeä, mutta samalla erittäin haasteellinen opetussuunnitelman tavoite. Totesimme, että projektin myötä:

  • Oppilaat kiinnostuivat aidosti kunnallisvaaleista ja niiden teemoista.
  • He oppivat samalla, miten kunnanvaltuusto toimii, ja miten päätöksentekoon voi yrittää vaikuttaa.
  • Oppilaat osallistuivat aktiivisesti paikalliseen debattiin ja pystyivät ymmärtämään eri puolueiden erilaisten mielipiteiden taustoja.
  • Oppilaat oppivat varsin nopeasti käyttämään faktantarkistusmetodeita jokapäiväisessä arjessaan.
  • Erityisen merkittävää on, että he saivat työkaluja siihen, miten suhtautua sosiaalisessa mediassa esiin tuleviin uutisiin ja väitteisiin: tykätäkkö vai ei, jakaa vai ei?

Moni mukana ollut nuori halusi jatkaa projektia pidemmälle. Siksi päätimme perustaa koulumme lukiolaisille räätälöidyn syventävät mediakasvatuskurssin.

Projekti esiteltiin lokakuussa 2017 Evens Foundationin järjestämässä “Media meets literacy”-konferenssissa Sarajevossa. Tässä suomenkielinen esitys: OPS ja faktantarkistus

Jatkamme projektin kehittämistä lukuvuoden 2017-2018 aikana #medialukutaito@presidentinvaalit-teemalla.