Blog

Pikapyrähdys tv-uutisstudiossa – mediakurssi otti selvää Ylen toimittajista kulissien takana

Mediakurssin toimittajaryhmä sai tilaisuuden tutustua aamu-tv- ja uutisstudioihin sekä Ylen verkkosivujen toimitukseen Ylen mediatalossa 16.1. Kyselimme toimittaja Silja Rauniolta ja uutisankkuri Hanna Visalalta, millaista toimittajan työ on nykypäivänä valtakunnan ykkösmediassa.

Tutustumiskierroksen alussa uutisankkuri Hanna Visala esitteli meille tv:n uutisstudiota ja kertoi, millaisia työvaiheita uutisten toimittamiseen liittyy ennen suoraa tv:n uutislähetystä.

Mediakurssi tutustumassa tv-uutisstudioon. Studio vaikutti luonnollisessa koossaan pienemmältä kuin tv-ruudussa. Neljäntenä oikealla Hanna Visala.
Mediakurssi tutustumassa tv-uutisstudioon. Studio vaikutti luonnollisessa koossaan pienemmältä kuin tv-ruudussa. Neljäntenä oikealla Hanna Visala.

HRSK: “Miten uutisjuttu syntyy Ylen tv:n uutistoimituksessa? Kuka tai ketkä päättävät mitkä aiheet valitaan, miten juttu rajataan ja mikä on jutun lopullinen sisältö? Saavatko toimittajat itse päättää mistä aiheista he kirjoittavat?”

Hanna Visala: “Meillä on aamuisin tällainen kokous, jossa katsotaan päivän agenda, eli mitä siellä on tulossa. Meidän eri toimitukset, kuten taloustoimitus ja politiikka, on seurannut jo valmiiksi esimerkiksi jotakin vaaleihin liittyvää. On toki myös valmiina tiettyjä aiheita, mutta uutiset ovat hetkessä kiinni, ja jos jotain tapahtuu samana yönä tai aamuna, niin sitten se agenda menee vähän uusiksi sen mukaan, mikä on päivän ykkösuutinen.”

Periaatteessa Ylen toimittaja tekee jutun sekä TV:lle että radioon ja kirjoittaa aiheesta vielä verkkoartikkelin. Joskus tämä pitää tehdä yhdessä päivässä ja usein on niin, että jos se on “päivän päälle” tapahtuma, niin sitä ei voi tehdä etukäteen, Visala kertoo. Toki tutkivassa journalismissa, tai jos on pöyhitty jotakin asiaa pitkään, on työlle enemmän aikaa.

Aamukokouksen jälkeen, kun toimittaja on saanut tehtävänannon tai lähtee työstämään itse keksimäänsä aihetta, on tavoitteena yleensä saada uutinen neljään eri radiolähetykseen. Kuvaaja on tietysti mukana, jos tehdään TV-uutinen. Päivän aikana tehdään haastattelu ja kirjoitetaan käsikirjoitus. Sen jälkeen se editoidaan leikkaamossa. Voi olla, että radiouutisen lisäksi tehdään TV:lle vain lyhyt sähke, jos kaikkea ei ole saatu valmiiksi. Ensimmäinen TV-versio menee kuuden uutisiin ja myöhemmin puoli yhdeksän uutisiin.

Visalan mukaan radio oli ennen nopein media, sen jälkeen TV, viimeiseksi verkkouutinen. Nyt tilanne on kääntynyt: verkkoon pitää saada uutinen heti, kun on varmistettu, että sen tiedot pitävät paikkaansa.

Uutisankkuri Hanna Visala HRSK:n toimittajaryhmän haastateltavana.
Uutisankkuri Hanna Visala HRSK:n toimittajaryhmän haastateltavana.

Kysyimme myös toimittaja Silja Rauniolta, miksi hän ryhtyi juuri tähän ammattiin.

Silja Raunio: “No, oikeestaan se oli ehkä vähän sattumaa. Olin itse kiinnostunut aikoinaan yhteiskunta- ja valtiotieteistä, ja journalismi on tavallaan sellainen hauska sovellus siitä, että voi olla tekemisissä yhteiskunnallisten asioiden kanssa. Ja sitten parhaimmillaanhan tämä voi vaikuttaa siihen, että yhteiskunnassa keskusteltaisiin enemmän joistain asioista, kuin aikaisemmin.”  

HRSK: “Mistä pidät eniten/vähiten työssäsi?”

Silja Raunio: “Pidän taitavista työtovereista ja siitä, että saan olla yhteiskunnallisten asioiden parissa. Vähiten pidän siitä, että työajat saattavat olla vaihtelevia ja välillä täytyy valvoa pitkään.”’

Silja Raunio tutustuttaa meidät verkkouutisten toimittamiseen.
Silja Raunio tutustuttaa meidät verkkouutisten toimittamiseen.

HRSK: “Mitä tietoja ja taitoja olet ottanut mukaasi lukioajoilta?”

Silja Raunio: “Meillä oli aikoinaan hyvä mediakurssi koulussa, ja myös hyvä äidinkielen, ilmaisutaidon ja historian opetus.

HRSK: “Miten aloittelevan toimittajan on mahdollista saada näkyvyyttä ja edetä urallaan?”

Silja Raunio: “Pitää olla aktiivinen, ja pitää myös olla paljon työnäytteitä, että voi näyttää työnantajille, että tällaisia juttuja mä olen esimerkiksi tehnyt.”

Silja Raunio: “Pidän taitavista työtovereista ja siitä, että saan olla yhteiskunnallisten asioiden parissa. Vähiten pidän siitä, että työajat saattavat olla vaihtelevia ja välillä täytyy valvoa pitkään.”’

Toimittajan työ elää siis nykypäivän mukana. Maailmalla sattuu ja tapahtuu jatkuvasti, joten toimittajilla riittää varmasti jatkossakin tekemistä.

Vierailumme yleisradiossa oli lyhyt, ja haastattelua tehdessä aika tuntui kuluvan yllättävän nopeasti. Kaikkiin kysymyksiin emme saaneet vastausta, emmekä ajan puutteen takia ehtineet kysyä. Vartija sisäänkäynnin tiskillä ja “uutisdeskin” meluisa äänimaailma loivat asiallisen ja kiireisen tunnelman. Siitä huolimatta oppaamme olivat asiantuntevia haastateltavia, mikä teki vierailusta varsin mielenkiintoisen.

Paavo Honkanen

Smilla Särkkä

5-luokkalaisten esitys EDUCA-messuilla

HRSK:n 5-luokkalaiset oppilaat esittelivät EDUCA-messuilla mediataitokurssilla oppimiaan asioita. Kurssiin liittyi myös presidentinvaalien seuranta.

Oppilaiden toiveet ovat selkeitä:” Me haluaisimme vaikuttaa ruokapulaan, siihen ettei muovia menisi veteen, että kaikilla olisi puhdasta vettä, että maailmassa olisi enemmän tasa-arvoa ja siihen, että turvapaikanhakijat saisivat paremmat oltavat.

 

Hei,

Olemme Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun viidennen luokan oppilaita.

Esittelemme teille meidän medialukutaitoprojektiamme ja mitä kaikkea olemme oppineet ja tehneet ranskan kielen opettelemisen lisäksi.

Kerromme Mikko Salosta ja Päivälehden museosta jne. mutta ensimmäiseksi kuulette Jarmo Mäkelästä.

Jarmo Mäkelä
Jarmo Mäkelä

Jarmo Mäkelä on entinen toimittaja. Hän tuli koulullemme puhumaan siitä, että mediaan ei aina kannata luottaa.

Hän kertoi esimerkiksi ketun ja kilpikonnan tarinan, jossa kettu sai huijattua kilpikonnalta sen kuoren pois laittamalla uutisen televisioon, että jos antaa kuoren pois niin voi lentää mutta niin ei käynytkään ja kettu söi kilpikonnan.

kettu

Sen tarinan opetuksena oli, että ei kannata luottaa  kaikkeen vaikka se näyttäisikin luotettavalta.

Päivälehden museo

Olimme vierailulla Päivälehden  museossa, jossa opimme sananvapaudesta toimittaja Annan kanssa.

Näimme myös paljon vanhanajan paperipainokoneita. Näimme myös kuinka paljon ihmisiä on mediassa samaan aikaan – ja niitä on paljon.

mikko

Koulumme aloitti syksyllä yhteistyön Faktabaarin kanssa. Mikko Salo – yksi Faktabaarin perustajista – kävi kertomassa meille työstään faktantarkistajana.

Hänkin kertoi meille, että kaikkeen ei mediassa kannata luottaa ja että aina kannattaa tarkistaa onko lähde luotettava.

Opimme myös mitä disinformaatio, misinformaatio ja malinformaatio tarkoittavat.

Disinformaatio tarkoittaa tahallisesti väärän tiedon levittämistä huijaten muita ihmisiä uskomaan siihen.

Misinformaatio tarkoittaa vahingossa väärän tiedon levittämistä eikä sen tarkoituksena ole haitata muita ihmisiä.

Malinformaatio tarkoittaa yksityisasioiden tai muiden ei mediaan kuuluvien asioiden levittämistä.

paneeli

Koulumme 9.-luokkalaiset järjestivät vaalipaneelin, jossa he esittivät eri presidenttiehdokkaita ja heidän puolueitaan.

Me saimme vihreän ja punaisen lapun. Juontajat kysyivät meiltä kysymyksiä, joihin meidän piti vastata nostamalla vihreä (kyllä) tai punainen (ei) lappu.

äänestys

Pääsin parin luokkakaverini kanssa Heurekaan kuuntelemaan Vihreän puolueen puhetilaisuutta ja pääsimme myös henkilökohtaisesti haastattelemaan Pekka Haavistoa.

haavisto

Jännityksestä huolimatta se sujui hyvin ja saimme vastaukset kysymyksiimme, jotka olimme suunnitelleet.

Lisäksi opimme, että Pekka Haavisto halusi pienenä rallikuskiksi.

IMG_4813

Lähetimme kysymyksiä presidenttiehdokkaille. Suurin osa vastasi meille. Me teimme luokan seinälle suuren taulun , jossa oli jokaisesta ehdokkaasta kuva sekä vastanneiden ehdokkaiden vastaukset tiivistettynä.

Kysymysten kautta opimme enemmän ehdokkaista ja heidän näkemyksistään.

Joulu ja valeuutiset

Joulunäytelmässämmekin oli faktantarkistusta, koko luokka oli siinä mukana koska halusimme jakaa faktantarkistusta koko alakoululle.

Nyt jokainen – ykkösluokkalaisista kuutosiin tietää mitä on faktantarkistus.

vaalit

Me kirjoitimme kirjoitelmat “Jos minä olisin presidentti”.

Osa kirjoitelmista pääsi koulun nettisivuille ja tässä pari asiaa mihin me haluaisimme vaikuttaa.

Me haluaisimme vaikuttaa ruokapulaan, siihen ettei muovia menisi veteen, että kaikilla olisi puhdasta vettä, että maailmassa olisi enemmän tasa-arvoa ja siihen, että turvapaikanhakijat saisivat paremmat oltavat.

Meidän projektimme avulla lapset ja nuoret ovat oppineet mitä on demokratia, miten äänestetään, miksi tarvitsemme presidentin. Lisäksi olemme oppineet hakemaan tietoa ja suhtautumaan asioihin kriittisemmin.

Kiitos!

Lukion Mediakurssi vieraili Helsingin Sanomien toimituksessa

Kuva 10

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun mediakurssin oppilaat vierailivat Helsingin Sanomien toimituksessa. Lue tästä otteita heidän raportistaan:

Kuva 11

Helsingin Sanomat puolustaa sananvapautta ja kansalaisten oikeutta saada luotettavaa tietoa

Mediakurssilaisten haastattelema Helsingin Sanomien toimitus puolustaa kansalaisten oikeutta tiedonsaantiin ja korostaa median vastuuta luotettavan tiedon välittäjänä. Median on päätoimittaja Kaius Niemen mukaan tarjottava kansalaisille ”pääsy sellaiseen tietoon, jota muuten ei olisi saatavilla.”

Mediakurssilaiset saivat harvinaisen tilaisuuden päästä seuraamaan uutisjuttujen tekemistä Helsingin Sanomissa 14.12. Kysyimme mm.: Miten uutinen syntyy päivälehden toimituksessa? Mitä työvaiheita siihen liittyy? Mitä tietolähteitä toimittaja käyttää tehdessään uutista? Miten toimittaja valmistautuu haastattelujen tekemiseen? Mediakurssilaisia kiinnosti myös, miten tiedonvälityksen digitalisoituminen, uusien ns. interaktiivisten medioiden ja jakelukanavien yleistyminen sekä mainosrahoituksen siirtyminen yhä enemmän sosiaaliseen mediaan on vaikuttanut uutisten toimittamiseen ja toimittajan työhön.

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan kilpailutilanteen kiristyminen mainosmarkkinoilla on jossain määrin muuttanut myös Helsingin Sanomien toimituspolitiikkaa ja viime aikoina toimituksessa on panostettu entistä enemmän digitaalisten uutissisältöjen kehittämiseen. Kuitenkin ”Hesarilla” on Niemen mukaan edelleen vahva asema myös printtimediassa. Helsingin Sanomat on ”valtakunnallinen paikallislehti” eli koko maan kattavan uutistoiminnan lisäksi sillä on merkittävä rooli erityisesti metropolialueen tapahtumien uutisoinnissa.

Niemen mukaan uutistoiminnan avainsanoja ovat nykyään interaktiivisuus, kokemuksellisuus, yllätyksellisyys ja kiinnostavuus, eli median tulee tarjota lukijoille tarpeeksi kiinnostavia sisältöjä, jotka toisaalta koskettavat lukijakunnan omaa kokemusmaailmaa, mutta avaa samalla uusia näkökulmia yhteiskunnallisen todellisuuden hahmottamisessa. Digitaalinen media tarjoaa myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia aktiiviseen vuorovaikutukseen lukijakunnan kanssa.

Kaius Niemi korostaa Hesarin roolia yhteiskunnallisena toimijana; se on ”riippumaton sanomalehti,” joka tarjoaa ”pääsyn sellaiseen tietoon, jota muuten ei olisi saatavilla.” Monien poliittisten päätösten valmistelu tai päätöksenteko ei välttämättä aina ole avointa, vaikka tällä tiedolla olisi yhteiskunnallista merkitystä. Jotta suuri yleisö voi demokratiassa käydä avointa ja julkista yhteiskunnallista keskustelua, tulee tietoa olla mahdollisimman laajasti ja kattavasti saatavilla. Jotta tieto olisi luotettavaa, tulee median olla sitoutunut tarkistamaan faktat ja korjaamaan mahdolliset virheet.

Mediakentän pirstoutumisesta ja valeuutisten leviämisestä huolimatta lukijakunnalla on Niemen mukaan Suomessa vielä ainakin toistaiseksi kohtuullisen vankka luottamus perinteiseen ja riippumattomaan ammattimediaan, joka on sitoutunut journalismin perusperiaatteisiin.
Lue koko juttu tästä linkistä!

 

Mediakurssin toimittajat presidentinvaalipaneelin kisakatsomossa

Kuva 9

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun mediakurssin toimittajat osallistuivat joulukuussa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Faktabaarin järjestämään vaalipaneeliin. Tässä lyhennelmä Mikael Katajan artikkelista:

Mediakurssin toimittajat presidentinvaalipaneelin kisakatsomossa

Faktabaari järjesti 14. joulukuuta Helsingin yliopiston Tiedekulmassa presidentinvaalipaneelin kisakatsomon, johon HRSK:n lukiolaiset pääsivät osallistumaan. Vieraana kisakatsomossa presidentinvaaleja analysoimassa olivat muun muassa konkaritoimittaja Jarmo Mäkelä sekä politiikan tutkijat Johanna Vuorelma ja Juhana Aunesluoma.

Saapuessamme Helsingin yliopiston Tiedekulmaan tilasta huokui akateeminen ja inspiroiva ilmapiiri. Hämärä tila, jota valaisivat seinälle heijastetut hashtagit ja niitä seuraava twitterfeed. Faktabaari oli kehitellyt tilaisuuteen ohjelmanumeroksi vaalibingon, jota täytettiin vaalipaneelin aikana ehdokkaiden ladellessa kliseitä tai tavaramerkkilausahduksiaan.

Ylen vaalipaneelin pääaiheena oli jo edellisistä paneeleista tuttu ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

…..

Vaalitentin alettua huone hiljeni seuraamaan kaksituntista väittelyä. Paneelin viereen heijastettu twitterfeed aiheutti yleisössä lähinnä naurureaktioita, oli aiheena sitten Nils Torvaldsin tyylikkäät sukat tai Paavo Väyrysen kirjamainonta. Faktabaarin tiime teki suorana faktantarkistusta twitteriin, mutta paneelin puolivälissä hiljennettiin ääni hetkeksi, jotta paikan päällä olleet asiantuntijat saivat kerrottua tekemistään huomioista. He huomauttivat, etteivät muut ehdokkaat haasta niinkään presidentti Niinistöä, vaan toisiaan. Tämä näkyi myös ajoissa, mitä ehdokkaat olivat äänessä. Niinistö ylitti muut ehdokkaat paneelissa reilusti, jotkin jopa kaksinkertaisesti. Toinen asiantuntijoiden tekemä huomio oli Väyrysen ja Huhtasaaren suuri huomion määrä, haastavista ehdokkaista he saivat selvästi eniten aikaa puhua.

Presidentinvaalipaneelin loputtua Jarmo Mäkelä lausui omat johtopäätöksensä vaalipaneelikeskustelusta, minkä jälkeen Faktabaarin toimitus veti tilaisuuden yhteen faktantarkistuksen osalta. Mäkelä totesi, ettei Suomessa ole tällä hetkellä ulkopoliittista konsensusta, mutta jakolinjat eivät ole niin suuria kuin ehdokkaat antoivat paneelissa ymmärtää. Hänen mukaansa Paavo Väyrysen näkemykselle siitä, että länsi on aiheuttanut välirikon Venäjän kanssa, on yhtä suuri tukijoukko kuin sen vastakohdallekkin.

Faktabaarin toimitus kommentoi lopuksi, että paneeli oli linjassa edellisten kanssa ja että siinä oli vain vähän pureuduttavaa faktantarkistuksen kannalta. Huomiona oli myös se, että EU-asiat olivat vahvasti esillä, vaikka ne eivät suoranaisesti kuulu presidentin valtaoikeuksiin. Lopuksi toimitus totesi huumorimielessä, että mielenkiintoisin tarkistettava fakta koko paneelissa oli se, kuinka monta kirjaa Paavo Väyrynen oli loppujen lopuksi kirjoittanut, mihin ei loppujen lopuksi löytynyt yhtä ja selvää vastausta.

Mikael Kataja

 

Lue koko Mikael Katajan artikkeli illasta tästä!

Lähde:

Mikä mediakurssi?

 

 

HRSK:n medialukutaitoprojekti esittäytyy EDUCA-tapahtumassa

educalogo

 

HRSK:n medialukutaitoprojekti Medialukutaito@presidentinvaalit esittäytyy EDUCA-messuilla lauantaina 27.1.2018 klo 11.45 – 12.30 salissa 201.

Educajpg

Lavalle astuu koulumme oppilaita, opiskelijoita ja opettajia kaikilta asteilta alakoulusta lukioon.

Esityksen päätössanat lausuu Faktabaarin perustajajäsen Mikko Salo, joka on viime viikolla valittu  Komission korkean tason disinformaatio-asiantuntijatyöryhmän (High Level Expert Group) ainoaksi suomalaisjäseneksi.

high level

 

 

Ennakkoäänestys alkoi vilkkaasti

Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkoi vilkkaasti

Kuva HS 18.01.2018
Kuva HS 18.01.2018

 

Vuoden 2018 presidentinvaalissa kotimaan ennakkoäänestys aloitettiin keskiviikkona 17.1.2018 klo 9.00.

Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkoi vilkkaasti. Helsingin Sanomien (HS 18.1.2018) mukaan keskiviikkona klo 12:een mennessä 8,1 prosenttia äänioikeutetuista oli äänestänyt ennakolta.

Helsingin Sanomat raportoi varsin hauskasti presidenttiparin ennakkoäänestysmatkasta Munkkivuoren ostoskeskuksen postiin (HS 18.01.2018).

“MUNKKIVUOREN ostoskeskuksen postissa oli torstaina suuri päivä: kansanliikkeen ehdokkaana oleva presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio kävivät puolenpäivän aikaan äänestämässä ennakkoon.

Posti suhtautui asiaan niin kuin tasavallassa sopii. Ovella seissyt vaalivirkailija tarkasti pariskunnalta henkilöllisyystodistukset ja opasti peremmälle.

Konttorissa oli tosin etukäteen luututtu huolellisesti, ja Postin viestintäjohtaja oli tullut varta vasten paikan päälle.”

Ennakkoäänestys jatkuu ensi viikon tiistaihin (23.1.) asti. Varsinainen vaalipäivä on sitten sunnuntai 28. tammikuuta. Koulumme toimii Munkkivuoren piirin virallisena äänestyspaikkana.

 

 

 

5B & presidenttiehdokkaiden vastaukset

5B-luokan oppilaiden yhteenveto ehdokkaiden vastauksista

IMG_4813

HRSK:n oppilaat lähettivät kaikille presidenttiehdokkaille kiperiä kysymyksiä. Ainoastaan Laura Huhtasaari ja Sauli Niinistö eivät ehtineet niihin vastaamaan.

5B-luokan oppilaat ovat tehneet ehdokkaiden vastauksista hienon yhteenvedon muiden oppilaiden luettavaksi (ks. kuva).

Tässä alla yhteenveto kysymykseen: “Mikä ajankohtainen asia maailmassa tarvitsisi mielestänne nykyistä enemmän huomiota?”

 Ehdokas Mikä ajankohtainen asia maailmassa tarvitsisi mielestänne nykyistä enemmän huomiota?
Nils Torvalds Ilmastonmuutoksen torjuminen maailmanlaajuisesti on samlla toiminta, joka tarjoaa meille työpaikkoja uudenlaisen teollisuuden kehittämisessä.
Matti Vanhanen Ruokapula, ilmastonmuutos, terveydenhuollon ongelmat, konfliktit ja terrorismi – autioituminen ja ennen kaikkea pula työstä ajavat ihmisiä pois kotiseuduiltaan. Meidän on oltava yhdessä Kiinan ja mieluiten myös Pohjois-Amerikan kanssa investoimassa Afrikkaan niin, ettei uutta kymmenien miljoonien ihmisten kansainvalellusta nähtäisi Afrikan ja Euroopan välillä.
Paavo Väyrynen YK:n hyväksymien kestävän kehityksen tavoitteiden avulla voimme tarjota paremman tulevaisuuden koko ihmiskunnalle.
Tuula Haatainen Erityisesti naisten ja tyttöjen aseman parantaminen kehittyvissä maissa on asia, jonka toivoisin näkyvän enemmän.
Merja Kyllönen Maiden sisäinen, ihmisten välinen eriarvoistuminen, ilmastonmuutos kaikkine vaikutuksineen ja veroparatiisipolitiikan vaikutukset kaikkinensa.
Pekka Haavisto Minun mielestäni ilmastonmuutos tarvitsee tällä hetkellä eniten huomiota.