Melkein kaikki ysiluokkalaiset ovat törmänneet valeuutisiin

Mikko Salo faktantarkistus koulussa.jpg

Faktantarkistustunti

Faktabaarin perustajajäsen Mikko Salo kertoi 13.12.2017 yläkoulun 9. luokan oppilaille, miten Faktabaarin asiantuntijoiden käyttämiä menetelmiä voitaisiin soveltaa jokapäiväiseen somen-käyttöön ja presidentinvaalien seurantaan.

vedätys

DISINFORMAATIOSTA

Melkein kaikki oppilaat olivat törmänneet valeuutisiin. Tässä 9 A-luokkalaisten kokemuksia:

Olet törmännyt mielestäsi valeuutisiin? Jos olet, missä mediassa?

  • Olen, Näin monessa mediassa että Lionel Messi olisi Suomessa, Kuusamossa. Näin uutisen monessa mediassa esim. Iltasanomissa.
  • Kyllä olen, aiheena oli joku turha Kylie Jenner huhu siitä et se on raskaana. Törmäsin tähän uutiseen Instagramissa.
  • Olen törmännyt valeuutiseen aika kuuluisan yhdysvaltalaisen sanomalehden sivustolla, jossa tietyn kuuluisan henkilön lauseista oli otettu tiettyjä sanoja jättäen lauseen kokonaan kontekstin ulkopuolelle, täten näyttäen siltä että tämän kuuluisuuden kommentit olisivat olleet rasistisia, vaikka todellisuudessa ne eivät olleet
  • Olen kuullut Fox newsin kertovan kaikenlaisia hulluuksia
  • Kyllä olen törmännyt valeuutisiin monissa paikoissa, eniten twitterissä
  • Fox news on myös sanonut että Pariisissa on No Go Zone ja jotka muistuttavat lähi-idän vaara-aluieta
  • Lisäksi olen nähnyt suurien yhdysvaltalaisten sanomalehtien käyttävän poliitikkojen ja yms. tärkeiden ihmisten lausuntoja kokonaan kontekstin ulkopuolelta. Myös olen nähnyt venäläisiä presidenttiaiheisia artikkeleita, jotka ovat olleet jopa propagandan tapaisia

Mitä jäi mieleesi esityksestä? Tarvitaanko faktantarkistusta Suomessa?

  • Faktantarkistus on tärkeää, ja mielestäni on ongelma ettei voi tietää onko luettu uutinen totta vai ei
  • Eri somekanavien nippelitieto, random facts tms sivujen faktoille ei käytännössä koskaan esitetä lähteitä. Toisaalta ainakin yhdellä sivulla olen nähnyt ilmoitettavan sähköpostiosoitteen, josta varmaan voisi perjaatteessa luotettavuutta ja lähteitä kysellä
  • Kyllä sitä tarvitaan Suomessa, vaikka vähemmän kun jossain muissa maissa.
  • Jäi mieleen baari.
  • Tietenkin faktantarkistusta tarvitaan Suomessa, sillä harvat ihmiset ovat täysin rehellisiä.
  • Siitä minulle jäi mieleen, että kun selailee nettiä, ei kannata uskoa ensi silmäyksellä lähes mitään. Netissä on paljon helpompi kertoa valeita, kun oikeassa keskustelussa.

 

9. luokan oppilaat saivat tunnin esitelmän aikana useita työkaluja median kriittiseen analysoimiseen.

Mikko Salon esitykseen voi tutustua tästä linkistä: Faktantarkistus EDU

FBEDU

 

5A:n retki Päivälehden museoon

Päivälehden museo

Olimme 27.11.2017 retkellä Päivälehden museossa. Ensin meillä oli opas (Anna) joka kertoi meille toimittajan työstä. Hän esitteli meille mielenkiintoisia laitteita, joista näimme menneitä uutisia. Saimme myös tehtäväksi keksiä otsikon Lasten Uutisissa olleeseen uutiseen.

Museossa oli myös kartta, josta näimme mikä on maailman sananvapaustilanne.

Alakerrassa oli vanhanajan paperinpainolaitteita ja niitä sai koskea! Saimme myös kokeilla laitetta, josta saimme valita eri aiheisiin liittyviä uutiskuvia. Lopuksi meillä oli vapaata aikaa, jolloin saimme katsoa ja kierrellä vapaasti museossa. Oli kivaa ja haluaisimme mennä uudestaan!!

Kirjoittanut: Emilie, Inka O, Denise ja Siina, 5 A


Päivälehden museo 2

Mokasiko media (YLE OPPIMINEN)

mokasiko media 

YLEn oppiminen on julkaissut mielenkiintoisen  “Mokasiko media?” sivuston.

Voit itse päätellä ja pohtia, mokasiko media kahdeksassa esimerkkitapauksessa.

Suomessa Julkisen sanan neuvosto (JSN)  on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa. Se puolustaa myös sanan- ja julkaisemisen vapautta. Lisää tietoa hyvän journalismin ohjeista löytyy  JSN sivuilta.

Neuvostoon voi tehdä kantelun kuka tahansa, jonka mielestä sanomalehdissä tai muussa mediassa on loukattu hyvää journalistista tapaa.

 

Nyt voit itse yrittää ratkoa kahdeksaa pulmaa.  Klikkaa tästä!

 

Älä usko lauluihin…

Musikaali juliste teksti

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun mediaprojektissa pohditaan valeuutisia myös draaman keinoin. Koulun opettajien ja oppilaiden yhteisesti valmistamassa musikaalissa “L’histoire emboîtée- tarkoituksen palasia” pohditaan mikä on totta ja mikä tarua.

Musikaalissa liikutaan Suomi-100 teemalla eri vuosikymmenillä ja käsitellään samalla myös hyvin ajankohtaisia aiheita: “Jos maailma on täynnä valemediaa ja valetietoa, mitä järkeä on yrittää löytää jotain aitoa ja oikeaa historiasta, joka on jo mennyt.”

Näytelmä päättyy Apulannan kappaleeseen:

“Älä usko lauluihin
Ne tekee susta haaveilijan
Ne voi saada sut kaivelemaan asioita, joita sun mieles koittaa sua suojella
Niil on tapana sotkee kaikki ajatukset, ja jättää kaaokseen”

muistoja

 

Alla ote näytelmän käsikirjoituksesta:

KOHTAUS 11. Totta ja tarua koulussa

Opettaja: Suomi 100 vuotta -työskentely jatkuu vielä marraskuun loppuun. Viimeisten töiden pitäisi olla esittelykunnossa joulukuun ensimmäisellä viikolla.

Pate: Uh huh. En jaksaisi ihan näin paljon panostaa.

Xavier: Muista rintsikanpolttajat. Voidaan panna paremmaksi ja tuoda rynkky luokkaan.

Sanna: Sori kundit. Itse asiassa Vanhalla ylioppilastalolla ei poltettukaan rintsikoita. Ne vaan aikoi.

Daniel: Mikä pettymys!

Xavier: Huijarimummut!

Kielo: Niin, mutta ne olisi halunnu polttaa.

Sanna: Mutta ei sitten ollut kehdannu kuitenkaan.

Kielo: Mutta sitten ne aina muisteli sitä tapahtumaa, niin kuin se olisi tapahtunut, ja sitten vaan meni unelmat ja todellisuus sekasin.

Sonja: Kummasti menneisyys vääristyy tai muuttuu ajan kuluessa.

Lea: Ei se ajasta johdu, se riippuu siitä, kenen näkökulmasta asiaa katsoo, kenen muistoja kertoo.

Xavier: Taitaa olla tarinaa koko Vanhan valtaus.

Kielo: Ei kun kyllä se tapahtui. Siitä on kuviakin.

Matilda: Ellei sitten ole photoshopattuja.

Pate: Vain Wikipediaan voi luottaa.

Sonja: Just joo. Ja Donald Trumpiin!

Lea: Lähdekritiikiä hyvät toverit.

Karita: Mä luotan vain itseeni. Se on tosi kuin vesi.

Lea: Ei mitään absoluuttista totuutta ole olemassa.

Sonja: Ainakaan nykyaikana. Nettiaikana.

Hanna: Totuutta on helppo vääristellä.

Kielo: Joo, meidän ajassa liikkuu paljon valetietoa.

Opettaja: Meidän aikaamme on kutsuttu totuuden jälkeiseksi ajaksi. Suuri osa ihmiskunnan tietämyksestä on jokaisella omassa taskussa älypuhelimessa. Sieltä löytyy yliopistojen ja tutkimuslaitosten julkaisut – kissavideoiden perästä. Mitä sinä haluat tietää ajastamme?

Xavier: Meidän tunti loppu jo eikä mulle selvinnyt, polttiko kukaan ikinä missään rintsikoita.

Hanna: Toi on taas niin tota, kissavideoita. Latteaa ajattelua.

Sanna: Täytyy sanoa: olin pettynyt, ettei mummo ollut uskaltanut.

Kielo: Sama täällä.

Maria: Mä en tiedä mitä ajatella. Jos maailma on täynnä valemediaa ja valetietoa, mitä järkeä on yrittää löytää jotain aitoa ja oikeaa historiasta, joka on jo mennyt.

loppulaulu

HRSK:n opiskelijat haastattelivat presidenttiehdokkaita!

niinistc3b6-4

 

HRSK:n lukion opiskelijat Flora Pehkonen ja Mikael Kataja osallistuivat historian- ja yhteiskuntaopin lehtori Tuomas Tikanojan kanssa Helsingin yliopistolla 13. marraskuuta järjestettyyn presidentinvaalipaneeliin. Vaalipaneelin järjestivät Ilta-Sanomat, Paasikivi-seura, UKK-seura ja Suomen YK-liitto. Paneelin pääaiheena oli Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, mutta keskustelunaiheena oli myös sosiaalinen media yleisellä ja henkilökohtaisella tasolla.

Ehdokkailta kysyttiin mm. heidän mielipidettään vallitsevasta somekulttuurista ja vastauksia saatiin ilmaisuvapauden rajoittamattomuudesta anonymiteetin poistamiseen.

Lukiomme opiskelijat saivat mahdollisuuden kysyä presidenttiehdokas Haavistolta ja Niinistöltä,  miten nuoret saataisiin nykyistä enemmän osallistumaan politiikkaan:

Niinistö: “Tuota, tietysti politiikan täytyy olla jollain tavalla kiinnostavaa. Ei siihen ketään voi väkisin pakottaa innostumaan ja silloin täytyy tehdä kiinnostavampaa politiikkaa. Minä kyllä luulen, että jossain määrin nyt se aihepiiri missä tänä päivänä liikutaan niin se on eräällä tavalla ehkä kumminkin koskettelevampaa. Ikävä kyllä, myöskin tietyllä tavalla ikävämpää, tarkoitan jännitteitä.”

haavisto-3

Haavisto: “No kyllähän presidentille on hirveän tärkeää se, että hän jalkautuu ihmisten pariin ja tapaa erilaisia nuoria. Mullakin on kansanedustajana käynyt eduskunnassa todella paljon koululuokkia ja tämmöisiä, mutta myöskin erityisryhmiä, esimerkiksi Helsingin lastensuojelun asiakasryhmiä, mul on käyny romaninuoria, mul on käyny maahanmuuttajanuoria. Ja presidenttihän käyttää aika paljon sellasta mielipidevaltaa tai arvovaltaa vaan pelkästään sillä, että hän tapaa joitakin. Niin kuin mä tossa [vaalipaneelissa] sanoin, että vaikkei olisi senttiäkään taskussa niin sillä arvovallalla ja voimaannuttamisella on hirveän suuri merkitys: Meidän asioista ollaan kiinnostuneita, meidän kanssa halutaan olla tekemisissä, me ei olla mitään pohjasakkaa, me ollaan tän yhteiskunnan kansalaisia kuten muutkin. Ja tässä mä toivon, että presidentti olisi tässä semmonen rajoja rikkova.”

Lue koko artikkeli tästä!