#medialiteracy with future voters-projekti

#medialiteracy with future voters-projekti

Syksyllä 2016 Helsingin ranskalais-suomalainen koulu aloitti yhteistyön Faktabaarin kanssa. Yhteistyön tarkoituksena oli testata, voisiko Faktabaarin faktantarkistus menetelmiä soveltaa yläkouluikäisille oppilaille sopivaksi. Kokeilu yhdistettiin kunnallisvaalien seurantaan ja se toteutettiin äidinkielen, historian ja yhteiskuntaopin monialaisena opintokokonaisuutena yläkoulun 9. luokilla.

Faktabaarin faktantarkistaja esitteli oppilaille faktantarkistuksen perusteet ja journalismin perusteet. Oppilaat saivat tehtäväkseen tutkia kuntavaalien materiaaleja nimenomaan nuorten näkökulmasta. Mitä kunnanvaltuusto tekee? Minkälaisia nuoria koskevia päätöksiä on tehty viime vuosien aikana? Miten puolueiden ja ehdokkaiden lupaukset vertautuvat jo tehtyihin päätöksiin.

Oppilaat saivat perustietoja kunnallisvaaleista ja puoluepolitiikasta historian ja yhteiskuntaopin tunnilla opetussuunnitelman mukaisesti. Äidinkielen tunneilla harjoiteltiin debatti- ja viestintätaitoja. Oppilaat analysoivat TV-vaalipaneeleita yhdessä opettajien kanssa.

Oppilaat jaettiin ryhmiin, joissa jokaisella ryhmällä oli erityinen tehtävä: faktantarkistajat, kysymystenlaatijat ja eri puolueiden ohjelmia tutkivat ryhmät.

Roolipelimuodossa järjestetyssä vaalipaneelissa oppilaat pääsivät testaamaan turvallisesti osaamistaan. Eri puolueiden ohjelmiin tutustuneet ryhmät valitsivat keskuudestaan puoluetta vaalipaneelissa edustavan ehdokkaan, jotka pyrkivät vastaamaan esitettyihin kysymyksiin puolueen ohjelman mukaisesti. Kysymyksiä laatineet oppilaat valitsivat, mitä kysymyksiä esittää, ja mihin keskittyä. Faktantarkistajat etsivät jo valmiiksi vastauksia joihinkin valittuihin kysymyksiin – esim. miten puolueet olivat äänestäneet valtuustossa koululeikkauksien puolesta tai nuorisotilojen sulkemista vastaan.

Paneeli oli tavattoman stimuloiva kokemus. Oppilaat kiinnostuivat oikeasti tutkimaan, miten kaupunginvaltuusto oli toiminut edellisellä kaudella, ja miten puolueiden vaalilupaukset eivät aina olleet linjassa jo tehtyjen päätösten kanssa. Puolueohjelmiin syventyneet opiskelijat osasivat vaalitentissä tuoda ”oman” puolueensa teemoja todella taitavasti esille. Ja faktantarkistusosasto löysi mielenkiintoisia tietoja (edellisessä valtuustossa ei ollut yhtään alle 30 vuotiasta edustajaa, koulutusleikkauspäätöksiä oli tehty paljon enemmän, kuin puolueet kertoivat jne). Kysymysten laatijat huomasivat, että tietyn tyyppisiin kysymyksiin on helppo vastata kierrellen. Niinpä he ottivat käyttöön punaiset ja vihreät laput, joilla ehdokkaiden piti ilmaista etukäteen, mitä mieltä he ovat. Samalla menetelmällä he onnistuivat myös aktivoimaan yleisön mukaan debattiin.

Roolipelin paneelin jälkeisellä viikolla järjestettiin oikea vaalipaneeli, johon oli kutsuttu kaikkien puolueiden edustajat. Ehdokkaille kerrottiin, että heidän vastauksiaan on analysoimassa faktantarkistusyksikkö, ja että 9. luokkalaiset ovat tutustuneet kaikkien puolueiden vaalilupauksiin jo ennalta. Kysymystenlaatijaryhmä oli tarkentanut kysymyksiä harjoituksen perusteella ja punaisten ja vihreiden lappujen osuutta oli merkittävästi lisätty.  Vaalipaneeli onnistui erinomaisesti. Tunnelma salissa oli intensiivinen, oppilaat seurasivat debattia erittäin kiinnostuneita, ja aktiivisina.

Oikean ehdokaspaneelin jälkeen oppilaat ottivat osaa varjovaaleihin, jossa he saivat mahdollisuuden äänestää omaa ehdokastaan.

POHDINTAA

Projekti oli sekä opettajien että oppilaiden mielestä erittäin mielekäs kokonaisuus.

Faktantarkistajien metodit ovat sovellettavissa kouluympäristöön. Faktantarkistajat käyttävät tarkistusprosessissa apunaan yliopistojen asiantuntijoita, mikä on kouluympäristössä mahdotonta. Mutta huomasimme pian, että eri aineiden aineenopettajat ovat erittäin halukkaita auttamaan oppilaita etsimään vastauksia oman alansa kysymyksiin. Huomasimme myös, että koulukirjaston ja kirjastonhoitajan tuki on tärkeä oppilaiden tiedonetsinnässä.

Paikalliseen päätöksentekoon perehdyttäminen ja siihen osallistumiseen kannustaminen on kouluille tärkeä, mutta samalla erittäin haasteellinen opetussuunnitelman tavoite. Totesimme, että projektin myötä:

  • Oppilaat kiinnostuivat aidosti kunnallisvaaleista ja niiden teemoista.
  • He oppivat samalla, miten kunnanvaltuusto toimii, ja miten päätöksentekoon voi yrittää vaikuttaa.
  • Oppilaat osallistuivat aktiivisesti paikalliseen debattiin ja pystyivät ymmärtämään eri puolueiden erilaisten mielipiteiden taustoja.
  • Oppilaat oppivat varsin nopeasti käyttämään faktantarkistusmetodeita jokapäiväisessä arjessaan.
  • Erityisen merkittävää on, että he saivat työkaluja siihen, miten suhtautua sosiaalisessa mediassa esiin tuleviin uutisiin ja väitteisiin: tykätäkkö vai ei, jakaa vai ei?

Moni mukana ollut nuori halusi jatkaa projektia pidemmälle. Siksi päätimme perustaa koulumme lukiolaisille räätälöidyn syventävät mediakasvatuskurssin.

Projekti esiteltiin lokakuussa 2017 Evens Foundationin järjestämässä “Media meets literacy”-konferenssissa Sarajevossa. Tässä suomenkielinen esitys: OPS ja faktantarkistus

Jatkamme projektin kehittämistä lukuvuoden 2017-2018 aikana #medialukutaito@presidentinvaalit-teemalla.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s